tiistai 20. marraskuuta 2012

Kastejuhla 11.11.2012


Hyväntuulinen juhlakalu sylikummi Kristan käsivarsilla;)
Vietimme kastejuhlaa Leppävaaran kirkossa isänpäivänä 11.11.2012. Poikamme ristittiin William Alexanderiksi.

Kirkkosalista siirryimme kahvittelemaan kirkon tiloissa sijaitsevaan takkahuoneeseen, joka keittiöineen oli aivan loistava tähän tarkoitukseen.

Juhlassamme olivat mukana isovanhemmat, sisaruksemme lapsineen sekä kummit puolisoineen, eli pienellä porukalla (15 hlöä) sujuivat nuo juhlat.

Ennen kastetoimitusta kierrätin vieraiden keskuudessa leikkimielisen esitäytetyn lapun, johon jokaisen tuli kirjoittaa omat nimiveikkauksensa. Hyviä veikkauksia siellä olikin. Miehen vanhemmat jopa osasivat veikata Williamia toiseksi nimeksi! Tuo paperi lisätään Williamin lapsuusmuistojen kirjaan!

William oli koko kastetoimituksen ajan aivan esimerkillisen hienosti! Luulin, että poika nukkui, mutta kummi ja pastori selittivät, että kaveri oli ollut hereillä koko ajan ja tuijotellut kummin selän takana olevaa alttaritaulua! Pari minuuttia ennen kirkkosaliin siirtymistä oli vielä vaihdettu vaippaa ja syötetty poikaa, mikä aiheuttikin pientä jännitystä, sillä William on pulautellut todella runsaasti... Mutta kaikki siis sujui paremmin kuin uskalsimme ikinä toivoa! Koskaanhan ei tiedä mitä tapahtuu, kun vauvoista on kyse;)


Joku nälkäinen ehti jo kakun kimppuun ennenkuin ehdin ikuistaa sen;)!
Ostin kuvassa näkyvän täytekakun ja koristeen sekä keksejä ja perinteisen pullapitkon valmiina. Muut tarjoilut olivatkin sitten omasta takaa. Äitini leipoi kaksi kuivakakkua ja minä tein porkkanakakun, kaksi voileipäkakkua (kalkkuna- ja kasvisversiot) ja kääretorttua.

Lisäksi tein kastejuhlaan pienen käsiohjelman, jossa oli vauvan nimen, kastejuhlan ajan ja paikan lisäksi laulettavien virsien sanat sekä kummien ja kasteen toimittajan nimet.

Note to self: Aina, aina, kuvaa juhlissa ihmisten lisäksi tarjoilu- ja lahjapöydät, jne. Onneksi sylikummin miesystävä otti tilaisuudessa kuvia - mahtavia ja oivaltavia kuvia ottikin;)!! Omamme sekä isovanhempien kuvat, joita käytetty mm. tässä postauksessa, kalpenevat niiden rinnalla;)
  
Kiitoskortit teetimme Ifolorilla ja lisäsimme siihen Eppu Nuotion runon:
Onni tuli meille käymään,
sinut toi se tullessaan.
Kutsui meidät katsomaan.
Onni lauloi pienen laulun,
laulun lauluista kauneimman,
lapsen unista kertovan.
 
Kertoi meille, kertoi muille,
kertoi rannan koivupuille,
kertoi tuulenpoikasille,
kertoi koko kaupungille:
katsokaa pikkuista pilvien piirtäjää,
sydänlohkareen suloista siirtäjää.
Katsokaa kultaa äidin, isän, koko suvun,
katsokaa tätä tarinaa, alkua uuden luvun.
-Eppu Nuotio-



keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Hyväksi havaittu Manduca

Esikoista odottaessani hommasin silloisten nettikeskustelujen perusteella paljon kehutun Hug-a-Bub -kantoliinan.Kokeilin sitä pariin otteesee ennen vauvan syntymää ja vauvan kanssakin kotona, mutta en syystä tai toisesta innostunut sen käytöstä koskaan. Lyhyenä ja paksuna ihmisenä useita metrejä pitkän liinan kietominen ympärille ei tuntunut mukavalta ja vauvan kanssa meillä oli hetkessä todella kuuma.

Nyt päätin perehtyä aiheeseen uudelleen. Kantopussi tuntui kiehtovalta ajatukselta, mutta kenelläkään tutullani ei ollut sellaista enkä löytänyt suomalaisista keskusteluista paljoakaan tietoa niistä.

Niinpä päädyin laajasti niin liikkeissä kuin keskustelupalstoillakin kehuja niittäneeseen Manduca-kantoreppuun.


Manduca-kantorepun ominaisuudet: (lähde: ozbaby.fi )
- Manduca kasvaa lapsen mukana: integroidut vauvatuki, korkeudensäätö sekä päätuki. Vastasyntynyttä (> 3.5 kg) voi kantaa ortopedisesti oikeassa asennossa integroidun vauvatuen avulla. Integroitu korkeudensäätöosa takaa mukavat kantohetket aina 20 kg painoon asti. Pääntuki on monipuolisesti säädettävä ja siitä on iloa erityisesti lapsen nukahdettua. 
- Manduca on kantajalleen ergonominen: lapsi on aina lähellä kantajan kehoa. Selkäystävällinen muotoilu, lantiovyö säästää selkää ja jakaa painon tasaisesti. Pehmustetut olkahihnat ja molempiin suuntiin säädettävät lukot.
- Manduca sopii kaikenkokoisille: monipuoliset säädöt eri kokoisille kantajille. Kannettava lapsi voi olla vastasyntyneestä viisivuotiaaseen (3.5-20 kg) asti. 
- Manducan materiaalit: hamppu ja luomupuuvilla. Manducan materiaalit on erityisen tarkoin valittu vauvojen käyttöön, unohtamatta luontoa, vanhempien mukavuutta tai EU-normeja. Hamppukuitu on materiaaline vahva ja erityisen hyvin kantovälineisiin sopiva. Ekopuuvilla puolestaan hellii niin kantajaa kuin kannettavaakin.

Tilasin Manducani ruskeana (kuten vaunut, hoitolaukun, jne. tarvikkeet) ja se saapui kahdessa päivässä. Paketissa oli mukana myös selkeät, kuvalliset käyttöohjeet.
Tässä reppu suoraan paketista. Ennenkuin otin sen käyttöön, tsekkasin netistä pari käyttövideota ja kävin ohjekirjan läpi.

Erilaisia säätöjä tässä repussa totisesti on; mikä hihna vaikuttaa mihinkin??

Manducalla lasta voi kantaa edessä, selän puolella sekä lantiolla.
Käyttöohjevideo youtubessa, kuinka käyttää vastasyntyneen kanssa:


Pienokaisemme pääsi testaamaan kantoreppua
heti kun 3.5 kg:n painosuositus tuli täyteen!
Tässä pienokaisemme ihka ensimmäistä kertaa kantorepussa! Poitsu kitisi hieman kun asettelin häntä reppuun, mutta lopetti saman tien ja oli jo unessa ennenkuin ehdin kymmeneen laskea. Kuvassa jo silmät puolitangossa;)

Tämän kokeilukerran jälkeen olen käyttänyt reppua mm. esikoisen 6-vuotissyntymäpäivillä, jotta sain pikkuisen mukaan toimiessani rämäpääporukan valvojana Hoplopissa;) Reppu täytti kaikki odotukseni, vai pitäisikö sanoa, että poitsu täytti kaikki odotukset, sillä hän nukkui juhlien alusta loppuun ja heräsi syömään vasta kun juhlavieraiden vanhemmat tulivat hakemaan jälkikasvuaan;) Sittemmin olen mm. siivonnut ja imuroinut poika Manducassa eikä kaveri välittänyt ympäröivästä maailmasta mitään - nukkua tuhisi vain.

Kantoreppu on meille ykkösjuttu myös siksi, että pojallamme on runsasta pulauttelua. Sen avulla saan vauvan pidettyä pystyasennossa ilman, että menen itse jumiin ainaisesta kannattelusta. Toki on plussaa, että kantorepun kanssa kädet jäävät vapaiksi. Pidän vauvaa jokaisen syötön jälkeen, eli 2-3 h välein, tunnista puoleentoista rintani päällä pystyasennossa. Joten jokainen pystyy laskemaan yksinkertaisella matematiikalla, kuinka monta hetkeä minulla jää lepäämiseen tai  kotitöihin (saati bloggaamiseen).

Hommasin reppuun myös ulkokäyttöä varten kantosuojan, joka sopii mihin tahansa kantoreppuun tai liinaan. Mam Deluxe-kantosuoja on säänkestävä ja helppokäyttöinen sekä tarvittaessa käännettävä. Kätevä etutasku kantosuojan molemmilla puolilla. Kantosuojassa on lisäksi irroitettava ja korkeussuuntaan säädettävä lakkihuppu lapselle. Lakkihuppua voidaan käyttää myös erikseen, jopa 5-vuotiaaksi asti. Manducan ulkokäyttö ja kantosuoja ovat vielä testaamatta, niistä raporttia siis myöhemmin.



tiistai 6. marraskuuta 2012

Arjesta juhlaa ja valmistautumista kastejuhlaan

Olen lapsen syntymäpäivien ja erilaisten perhejuhlien myötä innostunut leipomisesta todenteolla. Useimmiten tarvikkeiden tai ajanpuutteen vuoksi olen tyytynyt lapsen syntymäpäivillä hifistelemään erilaisten kakkupohjien ja täytteiden kanssa ja käyttänyt valmiita kakkukuvia, jotka ovat olleet niin syntymäpäiväsankarin kuin kavereidenkin mieleen. Kakkukuviin voi tutustua esim. Bake and Partyssa Herttoniemessä, tai ne voi myös kätevästi tilata nettipuodin kautta.

Joskus sitä jää koukkuun netistä löytyviin leivonta- ja ruoanlaittoblogeihin! Kesän aikana tutkailin netissä ihania reseptejä syksyn syntymäpäiviä ja tulokkaan ristiäisiä varten.
- Ihana ristiäiskakkumalli ja ohje Kaikki äitini reseptit-blogissa: http://kaikkiaitinireseptit.blogspot.fi/2011/03/ristiaaskaakku-ja-koristeet.html
- tennariohje ristiäiskakkuun http://ebetys.com/blog/2681233/tennariohje/
- Kinuskikissan blogista löytyy jokaiselle jotakin!
- hyviä videotutoriaaleja löytyy mm. Livillä meneillään olevan Ullan Unelmakakku-sivuilta!

Viime syksynä tein elämäni ensimmäisen kerran 2 voileipäkakkua esikon syntymäpäiville kun kummit ja isovanhemmat tulivat kaffettelemaan. Olen aina ajatellut, että voileipäkakut ovat jotenkin mystisen hankalia, mutta mitä vielä - helposti hyvää ja juhlavaa tarjottavaa kahvipöytään!

Kastejuhlan tarjoilut
Ensi viikonloppuna isänpäivän lisäksi meillä juhlitaan kuopuksemme ristiäisiä. Nimen saimme miehen kanssa vihdoin ja viimein päätettyä;) Kastejuhla pidetään lähellämme sijaitsevassa Leppävaaran kirkossa ja kahvitilaisuus kirkon yhteydessä olevassa takkahuoneessa. Kirkon tilat ovat kätevät; sieltä löytyy täysin varusteltu keittiö astioineen ja saamme sitä kautta myös pöytäliinat tarpeen mukaan.

Tarjoiluiksi olen suunnitellut seuraavaa:
- täytekakku, kinuski (tilattu,vähälaktoosinen). Kakkuun hain bake and partystä tällaisen koristeen.
- kuivakakku (äitini tekee)
- macarons (gluteenittomia, laktoosittomia)
- piparminttumuffinsseja (gluteenittomia, laktoosittomia)
- perinteinen pullapitko (kaupan)
- juustokakku
- joitain keksejä, joihin mahdollista kirjoittaa vauvan etunimen alkukirjain (kaupan)
- liha- ja kasvisvoileipäkakut sekä rueskalohirullia (vähälaktoosinen)

Olenkin jo etukäteen ilmoittanut miehelleni, että lauantai menee käytännössä leipomiseen ja valmisteluihin;)

Eniten odotan noiden macaronsien tekemistä! Olen jo varmaan vuoden sitä suunnitellut, mutta nyt vasta saan aikaiseksi. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.. kova luotto minulla on onnistumiseen, kun suoraan juhlatarjoiltavaksi niitä "harjoittelen";D Pitäkää peukkuja!

maanantai 5. marraskuuta 2012

Testissä Lodger shelter fleece

Isännän palattua isyyslomalta töihin alkoi meillä ankea arki: esikoisen kouluun kuljetukset vauvan kanssa.

kuva: www.lodger.com
Jo raskausaikana hommasin syksyn vauva-autoilua uumoillen Lodgerin Shelter Fleece -kantopussin, joka on monikäyttöinen. Sillä lasta voi kantaa vastasyntyneestä alkaen edessä, isompaa lasta lantiolla sekä käyttää lämpöpussina turvakaukalossa. Turvakaukaloa varten pussissa on reikä alhaalla, mutta käsien turvavyöt laitetaan kiinni pussin päältä, eli ne eivät mene pussin sisällä.

Ajattelin, että kun esikkoa pitää päivittäin viedä ja hakea vauvan kanssa autolla, niin turvakaukalon tai vauvan kantamisen (eritoten jäiden / lumen tultua) sijaan voisin näpsäkästi sujauttaa pojan pussiin laittaa siinä kaukaloon ja napata kantoon. Aiempaa kokemusta kantopusseista tai -repuista minulla ei vielä tuossa vaiheessa ollut, kantoliinasta en esikoisen aikana innostunut.

Idea ainakin kuulosti hyvältä, mutta toimiko todellisuudessa?
Vauva oli helppo laittaa shelterissä istuimeen. Loppusyksyn viileilläkin keleillä kevyt vaatetus riitti fleece-vuorisen kantopussin kanssa. Vähän totuttelua vaati se, että vauvan kädet jäävät pussin sisälle. Itse ainakin tarkistin moneen kertaan, etteivät kädet ole turvavöiden alla puristuksissa.






















Eskarin pihaan saavuttuamme huomasin, että koska autossamme on isofix-kiinnitys turvakaukalolle, ei käteni mahtunut kaukalon ja istuimen väliin kunnolla löysäämään vauvan turvavöitä. Avatakseni turvavyöt jouduin siis irrottamaan istuimen ja kääntämään sen poikittain isofix-systeemin päälle mikä oli varsin hutera paikka istuimelle. Kun olin saanut turvavyöt auki pääsin klikkaamaan kantohihnan kiinni ja sujauttamaan sen olkapääni yli. Myönnettäköön, että oli vähän pettynyt olo kun homma ei sujunut mielestäni niin helposti kuin olin ajatellut...

Matkalla nukahtanut vauva ei kuitenkaan herännyt missään vaiheessa ja kantaminen shelterillä oli miellyttävää sekä lapselle että kantajalle;)

Johtuiko tuosta "pettymyksestä" vai mistä, mutta koin tuon istuimen pyörittelyn autossa hankalalta. Parina päivänä jaksoin tuota showta mutta sitten aloin "perinteisesti" kiikuttaa vauvaa kaukalossa autolta koululle ja takaisin vaikka kaukalo painaakin kasvavan vauvan kanssa jonkun verran. Nyt, noin kuukauden jälkeen, olen uudelleen lämmennyt shelterille ja alkanut pikkuhiljaa käyttää sitä kauppa- ja eskarista noutoreissuilla.

lauantai 6. lokakuuta 2012

Uusi perheenjäsen maailmassa!

Ihanat kukat muuttosotkumme keskellä;)

Uusi perheenjäsenemme, pieni poika, syntyi perjantaiaamuna 21.9.2012 (rv 39+5) klo 5.57 Helsingin Naistenklinikalla. Strategiset mitat pituus 51 cm, paino 3285 g ja pipo 35 cm.
Nyt vauva on jo kaksiviikkoinen ja viettää paljon aikaa sylissä syöden ja nukkuen. Uuden arjen opettelu on mennyt oikein mainiosti. Onneksi isä on kotona ensimmäiset kolme viikkoa! Hän on hoitanut kaupassakäynnit ja esikoisen kuskaamiset kun minä olen keskittynyt pitämään "toimistoa" olohuoneen sohvalla imetystä harjoitellen jotta muu perhe saa yönsä nukuttua.
Seuraavaksi seuraa synnytyskertomus, joten herkkähermoiset voivat lopettaa lukemisen tällä kertaa tähän;)
Torstaina 20.9. päiväunilta herättyäni alkoi lapsivettä tihkua ja sain ohjeen Naistenklinikalta mennä päivystykseen illalla 20 maissa. Käyrillä ollessani paine alavatsalla muuttui säännölliseksi ja tajusin itsekin, että supistuksista on kyse. Koska vauva ei ollut laskeutunut eikä kiinnittynyt minut päätettiin ottaa osastolle lapsivesiepäilyn vahvistuttua. Päivystyksen kätilö pelotteli, että kookas, noin 4 kg vauva olisi tulossa. Apua!
Hyvä, että pääsin osastolle, sillä supistukset tihenivät ja muuttuivat nopeasti kivuliaammiksi. Osastolla tarjotulla kipulääkkeellä ei ollut mitään vaikutusta, eikä oloa helpottanut se, että olin liikkumiskiellossa vauvan sijainnin vuoksi. Koska kivut alkoivat olla tosi voimakkaat pääsin synnytyssaliin 23 maissa ja suht pian sain epiduraalin, joka vei kivulta pahimman terän mutta ei kokonaan. Lisäksi haukoin ilokaasua, joka tällä kertaa oli pelastukseni (ei toiminut lainkaan 1. synnytyksessä)! Kalvot puhkesivat kätilön tutkimuksen yhteydessä ja sitten odoteltiinkin vauvan laskeutumista ja avautumisen etenemistä. Sain toisen epiduraaliannoksen aamuyöllä ja kipujen voimakkuuskin selittyi sillä, että avautumisvaihe oli edennyt nopeasti ja olin jo täysin auki.
Sairaalaan lähtiessäni olin sanonut miehelle, että voi kestää vaikka miten kauan, joten hän oli kotona esikoisen kanssa. Tässä vaiheessa herättelin kotijoukot ja mies ehti sairaalaan 5 maissa.
Noin vuorokauden ikäisenä Naistenklinikalla.
Tällä kertaa asiat menivät hyvin erilailla kuin 1. kerralla - onneksi! Spontaani synnytys vs. 3vrk käynnistys, puolet lyhyempi avautumisvaihe, ponnistusvaihe 7 min vs. tunti. Selvisin koko hommasta parilla nirhaumalla eikä tikkejä tarvittu. Kätilö oli myös koko synnytyksen ajan sama ja hänen kanssaan homma toimi tosi mahtavasti!
Esikoinen muuten syntyi rv 39+5 klo 5.56. Uusi tulokas rv 39+5 klo 5.57;)
Sama asento kuin ultrakuvissakin.
Tässä noin viikon ikäisenä;)
Ensimmäiset päivät olimme naisteklinikalla perhehuoneessa esikoisen ollessa isovanhemmilla. Sunnuntaina pääsimme jo kotiin. Pieni alussa ollut keltaisuus on helpottanut ja painokin lähtenyt nousuun kun maitoa alkanut tulla ja olemme antaneet korviketta.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

40. raskausviikko starttaa!

Laskettuun aikaan 23.9. on jäljellä tasan viikko! Huh! Vähiin käy, ennenkuin loppuu... ;)

Pojun paino: 3400 g, pituus päästä peppuun (CRL): 35 cm ja koko pituus: 49 cm.
 

Tämän viikon alussa sikiö on 37 viikkoa vanha. Sen pää ja vatsa ovat nyt suurin piirtein yhtä leveät. Untuvakarvoitus on lähes kokonaan kadonnut vaikka synnytyksessä sen jäännöksiä voi löytyä ihopoimuista. Nekin lähtevät pian pois.

Sikiö liikkuu niin paljon kuin se vain voi ja äiti voi näyttää hassulta mahan pomppiessa ylös alas sikiön nikotellessa. Pojilla on pääsääntöisesti kivekset paikoillaan kivespusseissa, mutta ellei näin ole, ongelma on pikkujuttu, joka pian korjaantuu itsestään.


"Hiljaiseloa" kuukauden verran
Huomaan, että edellisestä postauksesta on lähes kuukausi! Uskomatonta! Voin kuitenkin luvata, että viimeisen kuukauden aikana olen ollut kiireisempi kuin aikoihin ja tietokonetta en ole juurikaan ehtinyt avaamaan...

Saimme elokuun puolivälissä avaimet uuteen kotiin ja seuraavat pari viikkoa kuluikin uutta asuntoa ihmetellessä, siivotessa ja maalatessa. Työaika päivittäin oli suht lyhyt, sillä esikoinen piti viedä aamulla koulubussille ja iltapäivällä noutaa eskarista. Iltaisin tämä mamma olikin sitten jo finaalissa enkä kauheasti jaksanut touhuilla muuton eteen. Sen lisäksi iäkäs äitini tuli auttamaan muuttokuvioissa ja osa ajasta kului hänen käyttämisessään R-kioskilla (elintärkeä lotto/keno/mikä milloinkin piti hoitaa!), apteekissa ja kiropraktikolla.. Milloin missäkin.. Että kyllä aikaa tuhraantui.. Mutta en hennonut lähettää häntä pois, kun hän niin halusi olla mukana..

Sitten vihdoin koitti muuttopäivämme, 3.9.2012! Meillä oli muuttoapua; Niemen pojat tulivat aamulla ja reippaasti pakkasivat kotimme kuorma-autoon ja roudasivat kamat uuteen kotiin. Kaiken keskellä emme ehtineet pakata kaikkea, joten päätimme viedä vaatteet yms. itse uuteen kotiin myöhemmin. Muutto sujui mainiosti, kaikki säilyi ehjänä ja kaverit olivat todella asiallisia.

Hienoinen yllätys muutettuamme on ollut se, että haimme kaksi viikkoa muuton jälkeen tavaraa henkilöautolla AAMUIN ILLOIN vanhalta asunnolta uudelle - eikä loppua tuntunut näkyvän. Pikkuasunnossamme oli siis säilytystilaa RUNSAASTI enemmän kuin yli 20m2 suuremmassa modernissa yhtiössä sijaitsevassa uudessa kodissamme. Olemme vieneet tavaraa kierrätykseen, antaneet eteenpäin ja pistäneet kylmästi roskiin. Saimme kuitenkin vanhan kodin ajallaan tyhjäksi ja nyt on avaimet luovutettu, joten voimme keskittyä 100% uuden kodin järjestelemiseen.

Kahden viikon jälkeen asumme edelleen tavarakaaoksen keskellä ja kuljemme "väyliä" pitkin! Neuvolatäti lohdutteli, että "onneksi teillä ei ole 2-vuotiasta, joka järjestelee kaikki tavarat joka päivä uusiksi!" Tottahan se on, kuusivuotias ymmärtää ja yrittää neitsytluonteellaan kestää vallitsevaa epäjärjestystä ja kaaosta. Ja onhan valoa jo näkyvissä tunnelin päässä.. Pikkuhiljaa, mutta varmasti saamme paikat kyllä kuntoon. Ehkä joku päivä vauvanhuoneeksi tarkoitettu huonekin muuntuu varastosta vauvantuoksuiseksi pyhätöksi??!

Kuluneen kuukauden aikana myös automme vaihtui, esikko täytti 6-vuotta (varsinaiset juhlat pitämättä, kun koti sekaisin;( ), aloitti uimakoulussa ja liikuntaleikkikoulussa ja minä opettelen nyt käyttämään uutta läppäriäni - JEE! ... ja paljon muuta pientä muuttoon liittyvää hoidettavaa asiaa, kuten jokainen, joka on muuttanut tietää!

Disclaimer: Kotimme kaaos on vieraskorealle sielulleni liikaa, joten en lisää siitä kuvia tähän postaukseen. Jostain syystä en tällä hetkellä pysty lataamaan muitakaan kuvia blogspotiin, joten tämä postaus jää hieman värittömäksi - pahoitteluni!

Vielä odotuksesta
Onneksi olen voinut superhyvin ja maalaus- ja muuttourakasta huolimatta jaksanut vielä tolpillani. Välillä vauvan liikkumattomuus mietityttää, mutta en ole vielä ollut niin huolestunut, että olisin käynyt päivystyksessä. SF-mitta on huidellut viimeisen kuukauden aivan omilla käyrillään (korkeimmillaan 40cm!!) johtuen vauvan asennosta, hän on nimittäin majaillut niin ylhäällä kuin mahdollista viimeiset 6 viikkoa. Onneksi ultrassa selvisi, että vauva on kuitenkin kääntynyt oikein päin! Lääkäri sanoikin, että vauva voi laskeutua vasta synnytyksessä, joten ei mitään hätää. Nyt neuvolakäyntejä on jo viikottain ja viime viikolla vihdoin tulokas oli lähtenyt laskeutumaan - vähän, mutta oikea suunta kuitenkin;) Nyt viime metreillä on ilmaantunut yksi harmi: viime päivät kävely on tehnyt todella kipeää alaselän vasemmalla puolella. Joku siellä ehkä painaa hermoa tai jotain?

Perjantaina kävin hakemassa keväällä hommaamani vaunut Lastentarvikkeesta ja asensin  (tilanpuutteen vuoksi) turvaistuimen isofix-kiinnityksineenkin jo valmiiksi autoon.

Nyt on aika pestä vauvan vaatteita valmiiksi, hommata aloitusvaipat ja miettiä sairaalakassia;) Kaikki suuret hankinnat on jo tehty.

Tulokas on tervetullut "hallitun" kaaoksemme keskelle;)!



sunnuntai 19. elokuuta 2012

36. raskausviikko


Sikiön paino: 2500 g, sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 31 cm ja koko pituus: 42,5 cm.

Tämän viikon alussa sikiö on 33 viikkoa vanha. Jos voisit laittaa sormesi sikiön kämmenelle, pieni käsi puristuisi nyrkkiin. Varpaankynnet ylettävät varpaanpäihin.

Napanuora on noin puoli metriä pitkä ja ympärysmitaltaan sentistä kahteen senttiin. Sen sisäinen paine ja koostumus estävät sitä menemästä solmuun ja vaikka näin tapahtuisi, se aukeaa yleensä itsestään. Sikiö käyttää napanuoraa leluna ja puristelee sitä, mutta ei jaksa puristaa sitä niin lujaa että se vahingoittuisi.

Viimeisinä raskausviikkoina sikiö lihoo eniten, jopa yli 200 g viikossa!

Äitiysloma alkaa!
Aika on kulunut todella nopeasti mutta silti täytyy todeta: vihdoin ja viimein;) Seuraavat kolme viikkoa ovat siivoamista, maalaamista, pakkaamista, muuttamista, purkamista ja järjestelemistä! Ei ole vapaa-ajan puutetta;) Sen lisäksi äitini miesystävineen ilmoitti tulevansa "auttelemaan" ensi viikolla pariksi päiväksi, se itsessään voi nostaa verenpaineen korkeuksiin.. heh. Ensi viikolla on myös Marttojen vauvanruokakurssi, jonne ilmoittauduin jo keväällä, kun ei ollut tietoa kaikesta tästä muuttohärdellistä, joka viime hetkille tulee...

Yksi parhaista istumakokemuksista;)
kuva: IKEA
Eilen kävimme ex tempore ostoksilla Ikeassa ja sieltä tarttui matkaan esikoiselle "pelituoli" (=nojatuoli) ja vauvanhuoneeseen TÄYDELLINEN nojatuoli rahin kanssa. Olisin voinut nukahtaa tuoliin samantien, niin ihana siinä oli istua ja mikä parasta, se oli sopiva myös miehelle. Värivaihtoehtoja oli vain tylsä harmaa ja kaunis sininen. Päädyimme lopulta tiukkojen neuvottelujen jälkeen (mielestäni rumaan) harmaaseen, koska se kangas oli myös vesipestävä. Roudasimme tilaihmeautollamme ostokset suoraan uuteen kotiin odottamaan meitä!

Eilen jalkani olivat hieman turvoksissa, ensimmäistä kertaa tämän raskauden aikana. Bongasin netistä seuraavanlaisen säännön: “Älä seiso, jos voit istua. Älä istu, jos voit maata.” Sopii minulle - kaiken härdellin keskelläkin voi välillä nostaa jalat kattoa kohti;) .. ja pitää muistaa juoda paljon!

Nyt peukut pystyyn, että vauva pysyy lähtökuopissa, mutta turvallisesti yksiössään vielä seuraavat kolme, neljä viikkoa!

... ja esikolta on toinenkin hammas irtoamassa. Elämme siis jännittäviä aikoja;)

perjantai 17. elokuuta 2012

Uusia alkuja

Tämä viikko on ollut täynnä uusia alkuja.

Esikoinen aloitti tiistaina esikoulussa. Poika pujahti joukkoon saman tien, kun paikalla oli jo kaksi päiväkodista tuttua poikaa, jotka ovat samassa ryhmässä.Siinä sitten äiti sai jutella kielikylvyssä (på svenska) eskaritätien kanssa rauhassa ja täytellä lomakkeita.Iltapäivällä esikoinen raportoi, että päivä oli sujunut hienosti ja ruoka (makaroonilaatikko) oli ollut niiiiiiiin hyvää, että sitä oli pitänyt syödä kaksi annosta (!)! Se on jo aika hyvä saldo se!

Seuraavana aamuna aloitimme koulubussikuvion harjoittelun, sillä esikoinen matkaa peruskorjauksessa olevan esikoulunsa pihalta bussikyydillä aamuisin kauempana sijaitsevan koulun tiloihin.Kaveri odotti Lego Duplon tyyppistä keltaista koulubussia, mutta onneksi kyyti kelpasi, vaikka bussi paljastuikin "tavalliseksi" Westendin linjan bussiksi;)

Keskiviikkoiltana kolmatta viikkoa heilunut ensimmäinen maitohammaskin vihdoin irtosi! Torstaiaamuna hammaskeiju oli kuuliaisesti tuonut 2€ tyynyn alle. Raha päätyi hetken ihailun jälkeen säästöpossuun*taputuksia*! Pitänee alkaa pitää pientä kolikkovarastoa kotona, ettei hammaskeiju petä jatkossakaan!

Viikko on kulunut hurjaa vauhtia! Vanhempien mieltä on lämmittänyt se, kun poika on vilpittömästi todennut päivän päätteeksi, että "kyllä se mårtensbro on hyvä koulu"! Voimme vain toivoa, että kaikki sujuu jatkossakin yhtä hyvin;)

Tänään, perjantaina, haimme heti aamukahdeksalta uuden (väliaikais)kotimme avaimet huoltoyhtiöltä, oli minun viimeinen työpäiväni ja kävimme porukalla katsastamassa uuden kotimme (aiheesta uusi koti ja muutto tulee takuuvarmasti tekstiä, joten säästän sen myöhemmäksi). Ylläoleva kuva ei tee oikeutta työkavereilta saamalleni upealle kukkakimpulle! KIITOS muistamisesta;)

tiistai 14. elokuuta 2012

Jokainen tie on koulutie

Tänään rakas esikoisemme aloittaa esikoulun! Elämme siis jännittäviä aikoja, niin itse koulunaloittaja kuin me vanhemmatkin;) Vastahan tuo nyytti kärrättiin Naistenklinikalta kotiin ja nyt jo aloittaa esikoulussa?

Niin se vain on, että lasten kasvamisesta sitä huomaa omankin ikääntymisensä, vai mitä?

Kuinka ensimmäiseen eskaripäivään tulisi valmistautua? Reppu [x], penaali [x]? Viedäänkö eskariin sisäkengät? Saako sieltä kirjoja niinkuin koulusta? Koska olemme noviisivanhempia, päätimme varustaa esikon päiväkotivarustuksella (sisäkengät, varavaatteet, jne.) ja repulla ja penaalilla. Yhdistelmäratkaisu, siis. Eiköhän huomenna tule lisäinfoa siitä, mitä tuleman pitää.

Muistattehan: jokainen tie on koulutie!

Muutosmyönteisyyttä kerrakseen
Väliaikaisasuntomme on vahvistunut ja muutto on parin viikon päästä. Tarkistin erikseen kaupungilta, että esikon ei tarvitse vaihtaa eskaria väliaikaisasunnon vuoksi vaan hän voi mennä paikkaan jossa on jo käynyt tutustumassa ja jonne tulee tuttuja päiväkodistakin. Matkaa väliaikaiskodista kertyy enemmän, mutta kuljetan poikaa mielelläni pidemmän matkan, sillä pienen miehen elämään on tulossa riittävästi muutoksia seuraavan kuukauden aikana: eskari, uusi koti, pikkuveli...

Nyt tämän mamman on vain pysyttävä yhtenä kappaleena seuraavat viikot, jotta saadaan hoidettua muutto kunnialla ja perustettua uusi pesä;)

Julkaisuvapaa kuva: liikenneturva.fi, Pekka Vartiainen

sunnuntai 12. elokuuta 2012

35. raskausviikko starttaa

Pojun paino: 2300 g, pituus päästä peppuun (CRL): 30 cm ja koko pituus: 41 cm.
Tämän viikon alussa sikiö on 32 viikkoa vanha. Se ei enää kellu lapsivedessä vaan lepäilee kohdussa. Silmät avautuvat kun sikiö on hereillä ja sulkeutuvat kun se nukkuu.

Vauvan silmien väri on tavallisesti sininen, riippumatta siitä, mikä tulee olemaan niiden lopullinen väri, koska silmien pigmentointi ei ole vielä valmis. Silmien värin kehittyminen vaatii, että silmä altistuu valolle. Vasta kun lapsi lähestyy toista ikävuottaan, on silmien väri yleensä kehittynyt lopulliseksi.

Sormien kynnet ovat nyt niin pitkät, että sikiö voi raapia itseään.

Ensimmäinen Syysmammojen vauva jo maailmassa!
Olen seuraillut paria odottajien ryhmää facebookissa sekä vau.fi -sivustolla. Syysmammat 2012-ryhmän (eli laskettuaika syyskuussa) ensimmäinen vauva on jo syntynyt! Perjantaina 10.8. yhden ryhmäläisen synnytys käynnistettiin raskausmyrkytyksen vuoksi ja pieni suloinen, terve, tyttö tuli maailmaan. HURJAA!

Fast and Furious
Itsellä seuraavat 2-3 viikkoa ovat aikamoista haipakkaa. Ensi viikoksi palaan vielä kesälaitumilta töihin viikoksi ja esikoinen aloittaa eskarissa. Äitiysloma alkaa 20.8. ja toivon, että pääsemme pikkuhiljaa siivoilemaan uutta (väliaikaista) kotiamme ja tekemään muuttojärjestelyjä, jotta kaikki saataisiin valmiiksi ennen uuden tulokkaan putkahtamista elämäämme.

Onneksi asuntoasiat NÄYTTÄVÄT nyt järjestyvän toivomallamme tavalla. Toivottavasti syksyn marssijärjestys toteutuu "projektisuunnitelman" mukaisesti! Joustovaraa ei suuntaan eikä toiseen ole paljoakaan;// Muuton jälkeen olisi sitten pari viikkoa "seesteistä" aikaa... lepoa... lukemista.. rentoutumista... (NOT;)

Pysythän siis masuasukkini vielä yksiössäsi seuraavat viikot, joohan!!

H-hetki lähenee
Ensimmäisen "syysvauvan" syntymä konkretisoi ja toi edessä häämöttävän synnytyksen "iholle". Kuinka sattuikaan, Vau.fi -sivustolla on juuri julkaistu juttu  "Näin lapsi syntyy", jossa mm. synnytysvideo youtubesta (ei heikkohermoisille;). Katsoin videon ja mieleeni tulvivat muistot ensimmäisestä koitoksesta.

Toivon, että saan kivunlievitystä (riittävästi;), että se toimii (aikuisten oikeasti) ja että ponnistusvaihe ei pitkity. Siinä odotukseni ja toiveeni pähkinänkuoressa - ainakin tällä hetkellä! Onhan toki paljon asioita, joita voisi toivelistalleen laittaa, mutta if all else fails -tyyppiseen tilanteeseen joudutaan, nuo kolme asiaa ovat ne, jotka pitävät minut järjissäni! Olisi myös hienoa, mikäli tällä kertaa ei tarvitsisi kärvistellä kolmea vuorokautta käynnistyksessä vaan homma etenisi vähän nopeammin!

perjantai 10. elokuuta 2012

Kesämuistoja, osa II

Jatkukoon näin ilmojen viilenemisen kunniaksi kesämuistelot;) Eli, tässä tulee osa II:

Tampereelta jatkoimme matkaa mummolaan, Laukaaseen, kahdeksi yöksi. Tänä kesänä Jyväskylän seutu on loistanut ainakin (ainoastaan?) sadetilastojen kärjessä ja vuoronperään pääsimmekin nauttimaan helteestä ja rankkasateista. Tällä pit stopilla saimme kivasti jaksotettua muuten pitkää ajomatkaa pääkaupunkiseudulta Vuokattiin.

Perjantaiaamuna pakkasimme taas itsemme autoon ja matka Vuokattiin alkoi. Lähdimme matkaan rennoin mielin ja etukäteen jo mietimme, että pysähdymme, mikäli siltä tuntuu, emmekä vain kiirehdi eteenpäin. Pysähdyimme Kuopiossa lounaalla, perus-Rosso-meiningillä ja jatkoimme tyytyväisinä matkaa. Pysähtyessämme kahvittelemaan Iisalmessa tutkailimme myös paikallista karttaa ja päätimme tehdä vähän pidemmän ex-tempore pysähdyksen ja etsiä kartalla mainitun liikennepuiston. Siitä jo hehkutinkin aiemmassa postauksessa, eli ehdottomasti pysähtymisen arvoinen paikka lapsiperheille, jos niillä main liikkuu!

Automatkat taittuivat esikon kanssa oikein mukavasti, kuten aina. PSP ja pari kirjaa riittivät hyvin viihdykkeiksi, välillä arvuuteltiin seuraavan vastaantulevan auton väriä, tai leikittiin jotain muuta "leikkiä". Jostain syystä nuoren herran lempibiisi oli Chisun Baden Baden;)


Kuunnellessamme Jenni Vartiaista hän ensimmäistä kertaa kysyi miksi joku haluaa kuolla..? *HUI* Kavahdimme tätä keskustelua miehen kanssa ja hiljaisesta sopimuksesta Jennin cd ei soinut loppumatkalla;(

Vuokatti
Alkuillasta pääsimme määränpäähämme Vuokattiin ja Katinkultaan. Meillä oli viikoksi varattuna sieltä 56m2 loma-asunto paritalossa, parin minuutin kävelymatkan päässä Katinkullan kylpylästä, golf-kentältä ja uimarannalta. Loma-asunnon hintaan kuului pari polkupyörää joilla oli kätevä liikkua alueella sekä kylpylärannekkeet neljälle koko viikoksi.
















Viikon aikana kävelimme paljon, kävimme mm. Sotkamossa (emme taaskaan pesäpallomatsissa, vaikka Itä-Länsi -ottelut olivat meneillään) ja Kajaanissa, söimme paljon jäätelöä, grillasimme joka päivä, nautimme kylpylästä päivittäin ja esikko toteutti itseään alueen leikkipuistoissa. Kärähdimme myös auringossa, kun emme riittävän nopsaan laittaneet riittävästi suojakertoimia ja mies sai (taas) allergisen reaktion (?) kloorivedestä.

Kaiken tämän jälkeen, summa summarum, yksinkertaisesti sanottuna, otimme viikon verran iisisti! Ei aikatauluja eikä pakkopullaa, vain rentoutumista ja kivaa yhdessäoloa;)

tiistai 7. elokuuta 2012

Särkänniemeen, Särkänniemeen;)

Aika vierähtää niiiiiiin kovin nopsaan, enkä ole saanut postattua lupaamiani kuvia ja kertomuksia kesäreissuistamme. Puolustuksekseni sanottakoon, että olemme tien päältä kotiin palattuamme keskittyneet uuden kodin etsimiseen ja autojen koeajoon - niistäkin saa kokopäiväisen työn, uskokaa pois!

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.. Tässä tulee Kesäreissu, osa 1: Särkänniemi;)

Särkänniemen elämyspuisto on ollut joka kesäinen kohde viimeiset kolme vuotta: hotelliyöpyminen + rannekkeet ja menox. Niin teimme tänäkin vuonna, tosin minä en hommannut etukäteen ranneketta, kun ajattelin, että en kuitenkaan mahdu mihinkään laitteeseen;) toim.huom. olen perheemme hurjapää, joka rakastaa kaikkia kovaa ja korkealta meneviä kieputtimia;) ehkä ensi kesänä! Sitäpä vain en huomioinut, että Särkänniemeen päästäkseen on ostettava kuitenkin 10€ aluelippu, jota ei voinut ostaa hotellista etukäteen. Nooooh, siitäpä sitten jäin jonottelemaan tämän jonon hännille, kun miesväki suunnisti alueelle:
Jono alueelle 18.7. noin 20 minuuttia elämyspuiston avautumisen jälkeen!  
Eli, suosittelen lämpimästi hommaamaan aina kun mahdollista KAIKKI tarvittavat liput etukäteen - kaikille perheenjäsenille,) Jonotussysteemi oli jotenkin toimimaton, verrattuna esim. Linnanmäkeen. Kuvassa näkyvän katoksen alla oli useita lippupisteitä, mutta huomasimme niiden ammottavan asiakkaista tyhjinä kävellessämme lipunmyynnin ohi miesväen haettua minullekin lipun sisäpuolelta... (fiksut miehet pelastivat tilanteen eli en siis joutunutkaan jonottamaan!)

Angry Birds Land
Suurin odotusarvo kohdistui ehdottomasti Angry Birds Landiin, jota esikoinen oli odottanut kuin kuuta nousevaa jo piiiiiiitkääääään..;)
kuva: sarkanniemi.fi
Angry Birds Landistä löytyy kaksi uutta laitetta: Majakka sekä Angry Birds Ride. Angry Birds Ride sopii koko perheelle ja laitteen vaunut ovat pelistä tuttuja punaisia lintuja. Linnut pompsahtelevat yllättävästi ja laite sopii myös perheen pienimmille.
Hurjempi tuttavuus on Majakka joka nousee korkealle Särkänniemen yläpuolelle. Maisemat ovatkin huikeat joka suuntaan. Vaunun pomputus tuntuu hauskasti vatsanpohjassa!


Ehdoton suosikki löytyi alueen keskeltä: Lappset Group Oy:n rakentama Angry Birds Seikkailurata (ilmainen!). Esikko olisi voinut viettää siellä koko päivän! Se todellakin osui ja upposi! Sieltä löytyi tunneleita, portaita, liukumäkiä ja salaisia kulkureittejä joka suuntaan. Kaikkea, mitä 5-v. voi vain toivoa!
'

Mielestäni osa seikkailuradasta on hurja ja liian vaikea pienille, mutta yli 4v. saavat siitä jo paljon irti! Mieheni mm. todisti sitä, kun joku pieni tyttö oli pudota mätkähtänyt noin 1.5 metristä alas (olisin saanut p..kahalvauksen, jos olisin tuon nähnyt), hetken istunut paikoillaan ja sitten jatkanut juoksemista ja kiipeilyä.. Alueen alusta on urheilukentiltäkin tuttua pehmeää materiaalia (?), mutta kyllä tuollainen pudotus nyt varmaan on jossain tuntunut? Me yritimme maasta käsin seurata ja pysyä korkealla tunneleissa seikkailevan pojanviikarin perässä välttyäksemme päivystyskeikalta!

Lisäksi alueelta löytyi tietenkin Angry Birds Shop josta löytyi kaikkea mahdollista ja mahdotonta pehmoista karkkeihin ja limsoista eväslaatikoihin - kovaan hintaan. Mukaan tarttui Angry Birds Land Särkänniemi t-paita.

Perinteisistä huvipuistolaitteista esikko ei tänä vuonna oikein jaksanut jostain syystä innostua. Pari pikkulasten laitetta nousi kuitenkin suosikeiksi:

Kävimme myös Delfinaariossa ja lasten eläintarhassa (jossa myöskin seikkailurata oli paras juttu, eivät suinkaan eläimet..). Pojat kävivät rannekkeillaan myös akvaariossa sekä planetaariossa. Näsinneulassa kävimme porukalla ihailemassa maisemia.





sunnuntai 5. elokuuta 2012

34. raskausviikko alkakoon!


Tänään raskaus on kestänyt 33 viikkoa ja laskettuun aikaan on jäljellä 7 viikkoa.

Pojun paino: 2100 g. Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 29 cm ja koko pituus: 39 cm.

Tämän viikon alussa sikiö on 31 viikkoa vanha. Sillä on nyt vähemmän tilaa kohdussa, eikä se pysty liikkumaan yhtä vapaasti kuin aikaisemmin. Kukaan ei tiedä, mitä sikiö ajattelee tai mistä se näkee unta. Mutta nyt sikiö kokee unen REM-vaiheen (Rapid Eye Movement), jonka yleisesti katsotaan olevan edellytys unien näkemiselle. Sikiön pupillit alkavat reagoida valoon.

Aaaah, ihanuutta! ... NOT;) Närästys on toistaiseksi onneksi ainoa vaiva, joka on pysynyt sitkeästi matkassa. Kuumilla keleillä on tullut juotua jonkun verran kuplivaa; limsaa, vichyä, jne. mutta heti kun malttaa niitä vähentää, niin närästyskin helpottaa. Tulisi vaan nyt vähän viileämmät kelit! Suomalainen ei ole koskaan tyytyväinen, satoi tai paistoi?

Neuvola rv33

Viime viikolla oli pitkästä aikaa neuvola! Hemoglobiini oli hieman laskussa, ei hälyttävästi, mutta kuitenkin sovimme, että alan ottaa rautatabletteja joka toinen ilta. Neuvolatäti arveli, että vauva on kääntynyt pää alaspäin, koska syke löytyi navan alapuolelta, mutta 100% varmuutta ei ole. Ainoa pienoinen huolenaihe on minun painoni, joka jatkaa mahtavaa nousukulkuaan. Sen osalta pitäisi siirtyä sanoista tekoihin, eli painonhillintää loppuajaksi! Tuntuu, että se on helpommin sanottu kuin tehty!?!?!

Seuraava neuvola on 2 vkon kuluttua, neuvolalääkäri 3 vkon kuluttua ja siitä viikon päästä taas neuvola. Nyt nämä käynnit alkavat tihentyä - jännää...!!

Vielä on lomaa jäljellä

Kesälomaa on vielä viikko jäljellä, sitten viikoksi töihin ja 20.8.2012 alkaa mammaloma!  Kyllä sitä jo odottaakin, varsinkin, kun haluaisin kovasti ehtiä laittamaan uutta kotia...Toivottavasti asuntoasiat vahvistuvat ensi viikon alkupuolella, niin pääsemme tekemään muuttojärjestelyjä!

Työviikollani alkaa myös esikoisen esikoulu. Mitenköhän saan aikataulut kyydityksineen toimimaan? No, onneksi sitä iloa on vain yksi viikko!

Tänään olen siivonnut pari keittiön laatikostoa ja kyllä on ollut tuskaa, vaikka mistään raskaasta hommasta ei olekaan ollut kyse. Nuo laatikot ovat olleet lähinnä täynnä erinäistä paperiroinaa, joka työnnetään vieraiden tullessa käymään pois silmistä. No, löytyi sieltä paljon muutakin, mutta tuulettimesta huolimatta alkoi kuumuus ahdistaa!! Nyt kun saisi pidettyä yllä sellaista pari kaappia/laatikkoa per päivä perkaamista, niin muuttoon mennessä olemme aika hyvässä kuosissa.

Peukut pystyssä uuden asunnon järjestymisen suhteen!!!!

torstai 2. elokuuta 2012

Lukija-arvonnan voittaja on löytynyt!

Lukija-arvonnassa true random number generator suosi Viivi66:sta!

Lämmin kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja onnea voittajalle;)

Palkinnoksi voittajalle lähtee Sanna Mämmin (elämäntaidonvalmentaja, toimittaja ja kirjailija) Ystäväkirja - Kaikki mitä ystäväni haluavat kertoa minusta, Sannan omistuskirjoituksella!


Syksyllä tulossa uusia arvontoja. Aiheet ja palkinnot pysykööt vielä salaisuutena. Stay tuned!

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Luopumisia ja uuteen totuttelua

Eilen kirjoitimme kauppakirjat ja olemme virallisesti asunnottomia (ja asuntolainattomia - JEE!)! Kuusi ja puoli vuotta vierähti tässä ihanassa pikkukodissa. Tämä on ainoa koti, jonka esikoisemme tuntee.

Nyt onkin meneillään kiivas asunnon metsästys. Vielä reilu kuukausi sitten vuokra-asuntotilanne näytti hyvin lupaavalta, mutta nyt syksyä kohti asuntoja ei olekaan tarjolla vaikka päällään seisoisi! Yllätyksekseni myös isot vuokra-asunnot (4h ja isommat) ovat kiven alla.

Yksistään eilen kävimme miehen kanssa katsomassa kolmea myynnissä olevaa asuntoa sekä vietimme pari tuntia autokaupassa (autokin menee uusiksi!). Tällä viikolla olemme käyneet katsomassa paria "pommia", jotka paperilla näyttivät hyviltä, mutta asuntonäytössä ikävä kyllä joutui ennemmin keskittymään siihen, saako jalkojaan irti lattiasta ja miten ikinä asunnon saisi asuttavaan kuntoon. En ole maailman siistein ihminen, tavarat "unohtuvat" käsistä niille sijoilleen ja niin edelleen, mutta p...kaista ei kotonamme koskaan ole. Ihmettelen ihmisiä, jotka eivät pidä kodeistaan lainkaan huolta?! Ovissa on reikiä ja lommoja, lattiat notkuvat, saunan lauteet ovat mustuneet (!), seinät likaiset ja suttuiset.. Myyntiä varten ei tietenkään tarvitse tehdä remonttia, mutta siivota ja siistiä kyllä voisi? Näistä "asuntojärkytyksistä" toivuttuamme totesimmekin miehen kanssa, että ei ihme, että asuntomme 50-vuotta vanhassa talossa meni kaupaksi noin kuukaudessa. Taikasieni käteen kaikki asunnonmyyjät!

HUH! Onneksi on loma, tämä käy työstä;)


Hätävara pelastuksena?
Koska sopivaa omistus- tai vuokra-asuntoa ei tunnu löytyvän näyttää pelastukseksemme koituvan vuosia sitten "kaiken varalta" hommaamamme asumisoikeusnumero. Olemmekin tällä hetkellä hyvän (=pienen) numeron ansiosta ensimmäisinä kärkkymässä 4h+k+s+p asuntoa suht' läheltä nykyistä kotiamme! PEUKUT PYSTYYN, että ajoitus yms. menee nappiin! Tuon asunnon turvin voisimme rauhoittaa syksyn, päästä elämään kiinni mukavasti uuden tulokkaan kanssa ja etsiä rauhassa omaa unelmakotia.

Asumisoikeushan toimii siten, että asukas ostaa n. 15% asunnosta ja maksaa sen jälkeen vuokraa+vastiketta (alhaisempi, kuin vastaava vuokra vapailta markkinoilta). Kun asunnosta muuttaa pois, ilmoitamme vain lähtevämme eikä meidän tarvitse huolehtia asunnon myymisestä tai tulevaisuudesta ja asumisoikeusmaksu palautetaan tilillemme (+ mahd. indeksikorotus). Eli, rahat ovat turvassa joka tapauksessa.

Memory lane
Tässä otoksia "vanhasta" kodistamme. Kyseessä siis pieni kerrostalokolmio: 3h+k+p, 64m2, vuonna 1962 rakennetussa talossa. Huomatkaa lapsiperheelle tyypilliset puhtaat ja askeettiset pinnat ja lattiat;)
Olohuone
Olohuone


2. Makuuhuone
Keittiö, avautuu olohuoneeseen
1. Makuuhuone, josta käynti parvekkeelle.
1. Makuuhuone
Wc, kylpyhuone.
Näkymä parvekkeelta.





Talo sisäpihalta.

Floorplanner-pohjakuva, ei mittakaavassa.


Vuosien varrella teimme asuntomme pohjaan vaikuttavia muutoksia, joten päivitin pohjapiirroksen tällä ilmaisohjelmalla: http://www.floorplanner.com/. Vaikka kuva ei ollutkaan mittakaavassa oli siitä apua kun annoimme asuntomme välittäjälle myyntiin (heidän ammattilaisensa päivittivät kuvan).

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Muistutus arvonnasta!

Hei kaikki kävijät ja vakituiset lukijat! Nyt on viimeiset hetket ilmoittautua mukaan lukija-arvontaan, aikaa on huomiseen 31.7.2012 klo: 23.59 saakka;)

Lue osallistumisohjeet täältä!

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

33. raskausviikko starttaa

Sikiön paino: 1800 g, sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 28 cm ja koko pituus: 38 cm.

Tämän viikon alussa sikiö on 30 viikkoa vanha. Sen vartalo ei enää kasva entisellä vauhdilla, mutta aivot kyllä. Kun uusia aivopoimuja muodostuu, pääkallon koko ja päänympärys kasvavat. Hermoyhteyksien lukumäärä aivoissa lisääntyy valtavasti!


Hiukset paksuuntuvat ja nyt ovat sekä varpaiden että sormien kynnet valmiit. Untuvakarvoitus peittää yhä pienempää osaa kehosta ja sekä kulmakarvat että silmäripset pidentyvät. Nyt sikiöllä on niin vähän tilaa kohdussa, että sen on koukistettava jalkansa asentoon, jota kutsutaan sikiöasennoksi.


Sikiölle muodostuu koko ajan enemmän rasvaa ihon alle ja se alkaa saada vastasyntyneen pullean ulkonäön.

Borta bra, men hemma bäst!
Lähes kaksi viikkoa Suomi-turneeta takana ja vihdoin kotona;) Reissussa taittui 1500 kilometriä ja etukäteisjännityksestä poiketen jaksoin pidemmätkin automatkat oikein mainiosti!

Hellettä piisasi taas koko Vuokatin viikon, sama juttu kuin viime kesänäkin. Ehdin vähän kärähtääkin auringossa, kun en ajoissa tunkenut esikon SP50:stä aurinkorasvaa pintaan..  Vai johtuiko se siitä, että olen katsonut läpi mammalomaksi jemmaamani True Blood -boxit, kaudet 1-4 ;)? (5.kautta odotellaan syyskuussa alkavaksi Canal+:lta!!) Tampereellakin keli suosi, mutta Jyväskylässä oli mennen tullen joko sadetta tai pilvisyyttä. Uskomatonta, miten Jyväskylän alue onkin loistanut sadetilastojen kärjessä koko kesän!

Rv 32+5, "Muumimamma-look"
Postaan erikseen reissusta kuvien kera, mutta tässä yksi otos joka keskittyy tämän mamman "muhkeaan olotilaan" ;) Äitinikin totesi minut nähdessään, että olen nyt samankokoinen (tai suurempi!) kuin aikanaan esikoisen odotuksen viime hetkillä. Tuosta kommentista ei edes voi loukkaantua, se on niiiiiiin totta!!

Kaksi kuukautta olisi vielä tätä raskauden "hehkua" edessä;)


Kuva on otettu Iisalmessa Lasten Liikennepuistossa, jota voin muuten vilpittömästi suositella lapsiperheille etapiksi matkan varrella! Siisti ja hyvin hoidettu liikennepuisto on suunnattu alle 10-vuotiaille lapsille ja sen yhteydessä on myös tavallinen leikkipuisto perheen pienimmille (jotka eivät siis esim. vielä voi ajaa esim. polkuautoilla). Koko hoito on ilmainen ja siellä viihtyivät niin tytöt kuin pojatkin!

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

32. raskausviikko ja 2. lomaviikko alkaa


Sikiön paino: 1750 g, sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 27,5 cm ja koko pituus: 37 cm.

Poju harjoittelee uutterasti nielemistä, ja pissaa puolisen litraa joka päivä. Kuulostaa vähemmän hygieeniseltä, mutta lapsivesi uusiutuu joka kolmas tunti. Kun sikiö nielee lapsivettä, suolisto täyttyy sikiön ensimmäisellä ulosteella, mekoniumilla, jota kutsutaan myös lapsenpihkaksi. Useimmilla ensimmäinen uloste tulee muutaman tunnin kuluttua syntymästä.

Sikiö reagoi, jos voimakas valo paistaa ohuemmaksi käyvän kohdunseinämän läpi. Joskus sikiö voi kurkottautua valonlähdettä kohti ja yrittää seurata sitä silmillään.

Sikiöllä on nyt usein hikka. Voit tuntea sen pienet, rytmiset liikkeet. Hikka ei ole sikiölle suurikaan vaiva, vaan auttaa keuhkoja valmistautumaan hengitykseen. Kun sikiö nikottelee, pallea puristuu kasaan ja keuhkotilavuus kasvaa. Sikiön hikkaamista seuraavat usein sen hengitysharjoitukset.


Loma on loma, vaikka vettä sataisi
Sitä on tämän ensimmäisen lomaviikon aikana riittänyt, mutta niin on hellettäkin!

Kun alkuviikosta lähdimme reissuun, saimme hyviä uutisia: kotimme vaihtaa omistajaa! Nyt meillä on hoppu löytää uusi koti syyskuun puoleen väliin mennessä! Sitten on tietysti myös pikkujutut, kuten pakkaaminen, muuttaminen, uuden kodin laittaminen, esikon eskarin aloittaminen, synnytys, siitä toipuminen ja uuden tulokkaan kanssa totuttelu vauva-arkeen... *asiat järjestyvät parhain päin* on toimiva mantra seuraavaksi kahdeksi kuukaudeksi, vai mitä?

Tällä hetkellä olemme Vuokatin Katinkullassa nautiskelemassa;) Ohjelmassa on päivittäin kylpylässä lillumista, joten nyt mieltä tietenkin painaa, onko se sittenkään tässä vaiheessa 100% turvallista;( ? Kylpylöiden lämpimissä vesissä pöpötkin tykkäävät elellä ja raskaana tulehdusalttius kasvaa.Neuvolalääkäristä on jo joitain viikkoja aikaa ja silloin kaikki oli ok. Mutta vaikka paikat olisivatkin pehmenneet/auenneet, en itse tietäisi sitä ja seuraava neuvola on vasta ensi viikon lopulla... No, yritän nyt malttaa mieleni ja nauttia reissusta.

iPadillä bloggerin käyttö ei oikein taivu, en saa liitettyä kuvia postauksiini!? Olen yrittänyt sekä bloggerin appsillä että selaimen kautta. Jos jollakulla on hyviä vinkkejä, niin otan ne ilolla vastaan!

Kuvapostauksia mm. Särkänniemestä ja Vuokatista siis luvassa, kunhan pääsen koneeni ääreen;)

torstai 19. heinäkuuta 2012

Hups, unohtuneet lantionpohjalihasharjoitukset

Vau.fi-sivusto muistutteli minua joku aika sitten seuraavasti:
"Oletko muistanut tehdä lantionpohjalihasharjoituksia? Kymmenen “nostoa” kolme kertaa päivässä auttaa lihaksia pysymään kunnossa. Hyvien lantionpohjalihasten avulla riski raskauden aikaisiin ja synnytyksen jälkeisiin virtsanpidätysongelmiin vähenee."

Jaa-a, minä en ole ollut kiltti oppilas! Se tulee ikävän ilmeiseksi esimerkiksi aivastaessa;( Esikoisen syntymän jälkeen hommasin Instrumentariumista harjoittelukuulat, mutta ajan kanssa niiden käyttäminen on jäänyt. Raskauden aikana lantionpohjalihasharjoitteluun kannustetaan, mutta silloin tulisi välttää apuvälineiden käyttämistä (mm. tulehdusvaaran vuoksi) ja tehdä ahkerasti jännitysharjoituksia (ks. ohje alla).


Heikot lantionpohjan lihakset voivat oireilla seuraavilla tavoilla:
- huono rakon hallinta ja mahdollisesti virtsankarkailua
- yhdyntä ei tunnu tyydyttävältä
- selkäsärkyjä ja väsymyksen tunne vatsanpohjassa ja reisissä
- alttius emättimen ja kohdun laskeumalle ja esiinluiskahdukselle.

Raskaus ja synnytys altistavat toimintahäiriöille 
Raskaus ja synnytys ovat merkittäviä toimintahäiriöille altistavia tekijöitä. Raskauden alkaessa munasarjojen estrogeenieritys vähenee rajusti ja pysyy matalalla tasolla koko raskauden ja imetyksen ajan. Luonnostaan taas progesteronin eli keltarauhashormonin eritys lisääntyy, mikä pehmentää kudoksia ja nivelsiteitä ja tekee nivelet liikkuvammiksi. Myös lantionpohjan lihasten perusjännitys alenee. Raskauden aikana lantionpohjaan kohdistuu pitkäaikainen paine ylhäältäpäin. Myös itse synnytys voi altistaa vaivoille. Etenkin pitkittynyt synnytys on selvä riskitekijä.

Lantionpohjan lihasten tehostettu harjoittaminen onkin tämän vuoksi erittäin tärkeää raskauden ja imetyksen aikana. Raskaus kestää yhdeksän kuukautta ja imetys useita kuukausia. Jos raskauksia on useita, korkean progesteronitason aikaa voi olla yhteensä vuosia. Siksi erityisesti monisynnyttäjien olisikin kiinnitettävä huomiota lantionpohjan lihasten kuntoon.


Harjoitteluohje:
- Aloita harjoittelu makuulla. Lantionpohjan lihasten supistus ei näy ulospäin, mutta tuntuu sisällä lantion pohjassa. Supista aluksi peräaukkoa ja vedä sitä samalla sisään ja ylöspäin aivan kuin pitäisit sisälläsi painavan pyöreä kiven. Pidä kuvittelemasi kivi ylhäällä ja laske kahteen. Päästä lihaksesi sitten aivan rennoiksi ja laske kahteen. Jatka harjoitusta näin, aina kahteen laskien. Tee sarja aluksi 5-10 kertaa ja jatka aina 20:een asti.
- Harjoittele 4-5 kertaa päivässä säännöllisesti n.3-4 kuukautta. Kun opit tuntemaan lihaksesi ja käyttämään juuri oikeita lihaksia, huomaat että pystyt vaikkapa katkaisemaan virtsasuihkun. Tämän jälkeen voit harjoitella seisten sekä tehdä supistuksia pitempään (esim. 5 sekuntia) välillä sopivasti rentoutuen.
- Muista jännittää lantiopohjan lihaksia aina kun yskit, niistät, naurat tai aivastat. Jännitä lihaksia myös silloin, kun nostat tai kannat jotain tai kun nouset istumasta tai makuuasennosta.

Koska lantionpohjan lihakset eivät ole näkyviä lihaksia, kukaan ei siis huomaa, kun niitä harjoittaa. Harjoitteita voi siis tehdä milloin ja missä tahansa: bussissa, toimistossa tai mukavasti suosikkisohvalla katsoessasi televisiota.


Lähteet:
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu0101/5.htm
http://www.gyneko.fi/index.jsp?pid=22
Kunto Plus-lehti

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Vierailu Bebesissä ja alennusmyyntinuuskintaa

Loman aloittamisen kunniaksi ja pienen uimapukupaniikin vuoksi suunnistin eilen Kampin kauppakeskuksessa sijaitsevaan Bebesiin, jossa on kaikkea ihanaa odottavalle äidille ja pienokaiselle;) 
kuva: bebes.fi
Bebes on liike, jonka äidit ovat tehneet äideille. Liikkeessä on tilavat sovituskopit ja sieltä löytyy myös sohva jolla voi levähtää tai vaikkapa imettää. Sen lisäksi liikkeestä löytyy myös asiakas-wc sekä lastenhoitopiste. Bebesillä on myös verkkokauppa: www.bebes.fi sekä laaja sivusto, www.bebesinfo.fi, jolla hyvää tietoa odotuksesta, synnytyksestä, vauvanhoidosta, jne. Bebes järjestää myös erilaisia infotilaisuuksia.

Halvaksi  Bebesiä ei voi kehua, mutta laadukkaita tuotteita sekä asiantuntevaa ja ystävällistä palvelu kyllä! Tällä hetkellä sekä myymälässä että verkkokaupassa on hyvät alennukset meneillään, joten kannattaa käydä tutustumassa.

Uimapukupaniikki - hoidettu!
kuva: bebes.fi
kuva: bebes.fi
Lähdemme koko perheen voimin pian kahdeksi viikoksi tien päälle. Vietämme mm. viikon Vuokatissa ja odotettavissa on ihanaa nautiskelua Katinkullan kylpylässä.

Olisin varmaankin saanut pingotettua jonkun uimapuvun päälleni, mutta halusin hommata kunnon uimatopin ja shortsimalliset housut. Ne löytyivät Bebesistä! Yes! Ostin vasemmalla näkyvän topin sekä oikealla näkyvät mustat shortsipöksyt;) Lapsuudessa kilpauintiaikoinakaan ei tainnut yksikään uimapukuni maksaa näin paljoa (54,95€), mutta olen tyytyväinen! Pääsen uimaan hyvällä mielellä innokkaan esikoisen kanssa ja toppiyläosa on "armollinen" synnytyksen jälkeenkin...

Alennusmyyntinuuskintaa
Jäätelölahjonnalla ja visiitillä BR-leluun esikoinen roikkui mamman matkassa koko shoppailukierroksen. Piipahdimme nopeasti useassa kauppakeskuksen lastenliikkeessä, mutta esikolle en jostain syystä löytänyt mitään.

Tulokkaalle kyllä löytyi - vaikka mitä söpöä.. Pidin kuitenkin itseni aisoissa ja ostin vain Polarn o.Pyretistä yhden 56 cm haalarin ja 50 cm bodyn (kylläkin normaalihintaiset):
kuva: Polarn o. Pyret

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

31. raskausviikko ja terveiset kesälomalta!


Tänään raskaus on kestänyt 30 viikkoa. Laskettuun aikaan on jäljellä 10 viikkoa .

Sikiön paino: 1600 g, sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 26,5 cm, koko pituus: 36 cm

"Tämän viikon alussa sikiö on 28 viikkoa vanha. Aivojen pintakerroksen aivopoimut kehittyvät. Tutkijoiden mielestä älykkyys on lähtöisin tästä uloimmasta aivokerroksesta. Poimuttuneessa pintakerroksessa aivosolujen määrä maksimoituu, kun sen pinta-ala kasvaa. Sikiön aivot kontrolloivat rytmisiä hengitysharjoituksia ja sikiö säätelee itse lämpötilaansa!


Untuvakarvoitus alkaa hävitä, mutta säilyy pisimpään selässä ja olkapäillä. Sikiöllä on nyt kunnon hiukset päässä. Ihonalainen rasvakerros paksuuntuu ja silottaa ihon. Rasva eristää ja toimii energianlähteenä.
Sikiö liikkuu niin paljon kuin mahdollista rajoittuneessa tilassa. Se potkii jaloillaan ja jyskyttää käsillään. Jotkut sikiöt alkavat nyt kääntää itseään pää alaspäin. Tämän huomaat kun sikiö potkii ja jyskii palleaan ja kylkiluihin ja pää painuu kohti lantionpohjaa."


Yllä olevassa kuvassa vauva on jo kääntynyt pää alaspäin. Itse en tiedä miten "poju" on, viimeksi pari viikkoa sitten hän oli poikittain mahassani.. Liikettä on jonkun verran, mutta mielestäni edelleenkin tunnen niitä heikohkosti.


Menneen viikon kuulumisia
Viime viikko sujui työhuonetta siivoillen ja äitiyslomansijaistani perehdyttäen. Vihdoin alkaa perheemme LOMA!

Nyt alkaa vatsa olla jo sen kokoinen, että pikkuhiljaa liikkuminen on enemmän tai vähemmän lyllerrystä ja vaatteet alkavat olla pieniä. Nyt pitää kaivaa kaappeja ja etsiä edellisessä raskaudessa pelastajakseni muodostunut masutuubi, jolla saa vaatteille elinikää lisää. Suosittelen kaikille odottajille!


Painonhillintäprojektini
Projekti sujui oikein mainiosti arkipäivät, mutta nyt viikonloppuna on tullut nautittua vähän sipsiä ja karkkia;/ Tämän vastakohdaksi hain perjantaina postista amazon.co.uk-pakettini, jossa on syksyksi tilaamani kotijumppadvd:t: Jillian Michaelsin, The Collection ja Tracy Anderson Method, Triple Workout Collection. Päädyin juuri näihin "liikuttajiin" myprojectisme-blogin kokemusten avustuksella.

Jillian Michaels oli helppo valinta, sillä hän on yksi suosikeistani. Olen jo reilun vuoden ollut hänen FB-buddynsä ja kuunnellut myös hänen podcastejaan (ilmaisia) iTunesissa. Jillian on tunnettu mm. Amerikan Suurin pudottaja -ohjelmasta, josta muuten starttasi männä viikolla uusi kausi Suomessakin Maikkarilla.

Boxi (18£) sisältää reilut neljä tuntia eri tasoisia kotijumppia:
- 30 Day Shred
- No More Trouble Zones
- Banish Fat, Boost Your Metabolism
- 6 Week Six-Pack (lupaavaa;)



Tracy Anderson on julkkisvalmentaja, hän treenaa mm. Gwyneth Paltrowta, Madonnaa ja Shakiraa. Paketista (12.50£) löytyy kolme dvd:tä, jotka tarjoavat yli kuusi tuntia liikkumista:
- the Tracy Anderson Method: Dance Cardio Workout
- Total Cardio Workout
- Mat Workout

Tracyllä olisi ollut myös vaihtoehtona synnyttäjälle suunnattu dvd, mutta valitsin sitten hinta-laatu-suhteen vuoksi tämän kolmen levyn paketin.

Katsotaan sitten syksyllä, miten paljon näitä käytän;) Hyöty jää aika vähäiseksi, mikäli niitä ei ota paketista esiin...!


Osallistu arvontaan!!
Perjantain ja 13. päivän kunniaksi julistin arvonnan alkaneeksi kaikille lukijoille ja juuri avaamani Elämänlanka -facebook-sivun tykkääjille! Tykkää sivustani ja osallistu arvontaan;)!