Kastejuhla 11.11.2012



Hyväntuulinen juhlakalu sylikummi Kristan käsivarsilla;)

Vietimme kastejuhlaa Leppävaaran kirkossa isänpäivänä 11.11.2012. Poikamme ristittiin William Alexanderiksi.

Kirkkosalista siirryimme kahvittelemaan kirkon tiloissa sijaitsevaan takkahuoneeseen, joka keittiöineen oli aivan loistava tähän tarkoitukseen.

Juhlassamme olivat mukana isovanhemmat, sisaruksemme lapsineen sekä kummit puolisoineen, eli pienellä porukalla (15 hlöä) sujuivat nuo juhlat.

Ennen kastetoimitusta kierrätin vieraiden keskuudessa leikkimielisen esitäytetyn lapun, johon jokaisen tuli kirjoittaa omat nimiveikkauksensa. Hyviä veikkauksia siellä olikin. Miehen vanhemmat jopa osasivat veikata Williamia toiseksi nimeksi! Tuo paperi lisätään Williamin lapsuusmuistojen kirjaan!

William oli koko kastetoimituksen ajan aivan esimerkillisen hienosti! Luulin, että poika nukkui, mutta kummi ja pastori selittivät, että kaveri oli ollut hereillä koko ajan ja tuijotellut kummin selän takana olevaa alttaritaulua! Pari minuuttia ennen kirkkosaliin siirtymistä oli vielä vaihdettu vaippaa ja syötetty poikaa, mikä aiheuttikin pientä jännitystä, sillä William on pulautellut todella runsaasti... Mutta kaikki siis sujui paremmin kuin uskalsimme ikinä toivoa! Koskaanhan ei tiedä mitä tapahtuu, kun vauvoista on kyse;)


Joku nälkäinen ehti jo kakun kimppuun ennenkuin ehdin ikuistaa sen;)!

Ostin kuvassa näkyvän täytekakun ja koristeen sekä keksejä ja perinteisen pullapitkon valmiina. Muut tarjoilut olivatkin sitten omasta takaa. Äitini leipoi kaksi kuivakakkua ja minä tein porkkanakakun, kaksi voileipäkakkua (kalkkuna- ja kasvisversiot) ja kääretorttua.

Lisäksi tein kastejuhlaan pienen käsiohjelman, jossa oli vauvan nimen, kastejuhlan ajan ja paikan lisäksi laulettavien virsien sanat sekä kummien ja kasteen toimittajan nimet.

Note to self: Aina, aina, kuvaa juhlissa ihmisten lisäksi tarjoilu- ja lahjapöydät, jne. Onneksi sylikummin miesystävä otti tilaisuudessa kuvia - mahtavia ja oivaltavia kuvia ottikin;)!! Omamme sekä isovanhempien kuvat, joita käytetty mm. tässä postauksessa, kalpenevat niiden rinnalla;)

  

Kiitoskortit teetimme Ifolorilla ja lisäsimme siihen Eppu Nuotion runon:

Onni tuli meille käymään,

sinut toi se tullessaan.

Kutsui meidät katsomaan.

Onni lauloi pienen laulun,

laulun lauluista kauneimman,

lapsen unista kertovan.

 

Kertoi meille, kertoi muille,

kertoi rannan koivupuille,

kertoi tuulenpoikasille,

kertoi koko kaupungille:

katsokaa pikkuista pilvien piirtäjää,

sydänlohkareen suloista siirtäjää.

Katsokaa kultaa äidin, isän, koko suvun,

katsokaa tätä tarinaa, alkua uuden luvun.

-Eppu Nuotio-