torstai 31. toukokuuta 2012

Aarrekartan aika

Olemme mieheni kanssa laiskotelleet asunnon myymisen kanssa, vaikka se on ollut ajatuksissamme jo parisen vuotta. Nyt uuden perheenjäsenen odotuksen myötä asiaa on oikeasti alettava viedä eteenpäin.

Parin viime vuoden aikana olemme kiertäneet useamman kesälauantain ja -sunnuntain autoillen pitkin maakuntia tutustuen eri alueisiin pääkaupunkiseudulla. Haasteemme on siinä, että nykyiseltä asuinalueeltamme ei meidän budjetillamme löydy meille riittävän isoa tulevaisuuden kotia, mutta hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden ääreltä uuden kodin pitäisi kuitenkin löytyä. Sen lisäksi esikoinen on aloittamassa koulutaivaltaan ja haluamme löytää alueen, jossa voimme nähdä itsemme asuvan vielä kymmenen vuodenkin kuluttua.

Nyt olemme ottaneet pari askelta eteenpäin: tehneet pientä pintaremonttia, siivonneet nurkkia ja kaappeja sekä tehneet toimeksiannon asuntomme myynnistä (jännää!). Ensi viikonloppuna ikkunoiden pesua, kaappien raivaamista ja sitten odotellaan valokuvaajaa ottamaan edustavat kuvat kodistamme;)

Vauhtia koneeseen
En ole pitkään aikaan tehnyt aarrekarttaa, mutta nyt on sen aika! Aarrekartan tekeminen on hauskaa ja se on mielenkiintoinen prosessi, jonka aikana tulee tutkailtua syvimpiä toiveita ja mietittyä, mitä todella elämältään haluaa ja tarvitsee. Siihenhän koko homma perustuu: pysähdyt ja kuuntelet itseäsi, ja kun tiedät mitä haluat, olet jo ottanut huiman askeleen kohti unelmiesi toteutumista.

Aarrekartan tekeminen
Aarrekartan tekemiseen tarvitaan periaatteessa vain sakset, liimaa ja alusta, johon liimaillaan esim. lehdistä tai esitteistä löydettyjä kuvia unelmasta tai tavoitteesta, sekä roimasti mielikuvitusta ja toivoa.

Aarrekartta voi sisältää kuvia, vahvistavia sanoja tai lauseita ja myös aarrekartan taustavärillä on oma merkityksensä. Aktiivisina väreinä pidetään lämpimiä värejä: oranssia, punaista ja keltaista. Passiivisina väreinä pidetään viileitä värejä kuten sinisiä, vihreitä ja purppuraa/violettia. Neutraaleina väreinä pidetään ns. epävärejä: harmaita, valkoisia, ja eri beigen sävyjä.

Koska teen paljon töitä ja yleensäkin "asioita" tietokoneella päätin toteuttaa aarrekarttani modernin teknologian avulla, Pinterestissä.

Aarrekarttani ei ole vielä valmis, mutta olen aloittanut työn keräämällä silmää miellyttäviä ja inspiroivia sisustuskuvia "Our Dream Home" -taululle. Aikani niitä makusteltuani valitsen eri osa-alueille yhden kuvan, sen perheellemme sopivimman ja kun se työ on tehty on aarrekarttani valmis!

Koska olen aivan newbie Pinterestissä, en tiedä, pääsetkö sinäkin tutustumaan luomiini kansioihin. Kokeillaan tästä: www.pinterest.com/elamanlanka/






keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Yksi aikakausi lähenee loppuaan

Tänään vietimme esikoisemme päiväkodin kevätjuhlaa - viimeistä laatuaan. Nyt siis yksi aikakausi pienen miehen elämässä on päättymässä ja siirtyminen esikouluun häämöttää.

Tämä kevätjuhla oli jo viides laatuaan, sillä esikoisemme aloitti päiväkodissa 1-vuotiaana. Hoitajatkin olivat haikeita, sillä taas ryhmä pieniä tyttöjä ja poikia on siirtymässä ison askeleen eteenpäin. Päiväkodissamme ei ole hoitajien osalta ollut suurta vaihtuvuutta, joten samat hoitotädit ovat kulkeneet kanssamme samaa matkaa jo pitkän tovin.

Päiväkodissa on kaksi 1-3 -vuotiaiden ryhmää ja kaksi 4-6 -vuotiaiden ryhmää.
Eskari siirtyi lähikoulun yhteyteen pari vuotta sitten.

Ohjelma oli "perinteisen" kaavan mukainen. Lapset lauloivat ja leikkivät, eikä siinä paljon kyyneleen vierähtämistä poskelle voinut estää... Pienet olivat niin suloisia ja reippaita ja mielessä tietysti vilisi vuosien varrelta muistoja erilaisista kommelluksista päiväkodissa.

Yhteislaulun jälkeen kaikki syksyllä esikoulun aloittavat saivat diplomin ja kukan.


Poikani oli erityisen mielissään siitä, että hän sai SINISEN kukan.

Ohjelman jälkeen siirryttiin grillaamaan ja nauttimaan vanhempainyhdistyksen tarjoamasta salaattipöydästä.

Kuten vanhempi mieskollegani tänään töissä totesi: "Aikaisemmin minusta tuntui, että aika jaksottui maanantaista perjantaihin, mutta nyt se jaksottuu keväästä syksyyn." Kyllä, aika menee siivillä! Taaksepäin voi hämärästi muistella millaista elämä oli ennen lasta, miten elämä muuttui vauvan myötä ja taas, kun palasin äitiyslomalta takaisin töihin. Eteenpäin seuraavan kuuden vuoden ajatteleminen tuntuu liki mahdottomalta. Esikoinen on silloin lähes 12-vuotias, tulokas täyttämässä 6-vuotta ja me vanhemmat, no ei edes mietitä niitä numeroita;)




sunnuntai 27. toukokuuta 2012

24. raskausviikko


23 takana ja 17 edessä - 24. raskausviikko alkakoon!

"Pojun" paino: 500 g, päästä peppuun (CRL): 20 cm, koko pituus: 28 cm.

Sikiö voi nyt kuulla ja se reagoi eri tavalla erilaisiin ääniin. Kovat ja korkeat äänet voivat saada sen säpsähtämään. Sikiön liikkeet tulevat koko ajan paremmin koordinoiduiksi koska uusiahermosyitä yhdistyy verkostoon. Keuhkoissa kehittyy tärkeää ainetta nimeltä surfaktantti. Sen ansiosta keuhkot eivät mene kasaan, kun lapsi hengittää ulos, vaan keuhkoihin jää aina jonkin verran ilmaa. Surfaktantin puute on yksi suurimpia vaaroja, jos lapsi syntyy ennenaikaisena. Uhkaavassa ennenaikaisessa synnytyksessä annetaan steroideja sisältävä ruiske, joka kehittää lapsen keuhkoja hieman nopeammin.


Vauva kuulolla?
Tämän raskauden alkuvaiheessa hankin Bola-korun (kuvassa), joka on kaunis koruna mutta myös luo äänimaailmaa vauvalle. Vauva kuulee korun äänen samaan tapaan kuin sydämenlyöntini. Vauvan synnyttyä koru on tuttu esine; pienet korvat tuntevat äänen, ja se voi toimia rauhoittavana elementtinä. Lue lisää Bola-koruista.

Esikon kanssa harkitsin korua, mutta en sitten tullut hommanneeksi. Nyt mieleinen koru tuli eteen eikä asiaa tarvinnut sen kummemmin miettiä. Suloinen muistutus "pojusta" kulkee mukanani siis koko ajan ja esikoinenkin välillä tulee liikuttamaan palloa, että kuulee sen äänen. Pitääkin alkaa seurata, reagoiko "poju" korun ääneen!

Renniet kehiin
Viikonlopun aikana aikana yksi raskauden inhottavista "oireista" on nostanut päätään, nimittäin närästys. Juu-u, ei kiva!! Ensin ajattelin, että "palan tunne" kurkussa (joka muuten herätti useamman kerran viime yönä) johtui viikonlopun herkutteluista, mutta tänään tajusin, että närästystä tämä "vain" on. Odottelin närästystä alkavaksi ehkä noin kuukauden kuluttua, mutta toisella rundilla tämä ikävä puoli tuli nyt sitte nopeammin eteen. Kotona ei tietenkään ole mitään Rennietä tai vastaavaa enkä ehtinyt koko päivänä apteekkiin (kaiken lisäksi pyhäpäivä).

Toinen piinaava öinen  unettomuuden aiheuttaja on kuumuus. Ulkona on ollut ihana kesäinen viikonloppu, mutta öisin tuo ihanuus ahdistaa tätä mammaa.

Toivottavasti ensi yönä saisin nukuttua vähän paremmin.

Härpäkettä kertyy pikkuhiljaa

Pinnasänky, Brio


Olen seuraillut huuto.netiä viimeisten viikkojen aikana suht' aktiivisesti. Bongasin sieltä mm. tämän Brion pinnasängyn ja aloin seuraamaan huudon kehittymistä. Sängyn mukana luvattiin myös patja ja reunapehmuste.

Voitin huudon 41€:lla ja kävin noutamassa huutoni perjantai-iltana. Myyjä ei enää muistanut mistä mallista on kyse, mutta kyseessä on perusmalli, jonka pohjan voi asentaa kolmeen eri tasoon. Se onkin minusta tämän sängyn ehdoton plussa ja yksi syistä, miksi kyttäsin käytettyjä sänkyjä, sillä olen huomannut, että monissa tällä hetkellä myynnissä olevista malleista on vain kaksi tasoa? Tässä mallissa ei ole laskettavaa laitaa, mutta se ei minua haittaa. Esikoiselle uutena ostetussa pinniksessä tuo ominaisuus oli, mutta mielestäni se ei toiminut käytännössä kauhean hyvin (ilmeisesti rungon ruuvit oli liian tiukalla??), joten se ominaisuus jäi lähes täysin käyttämättä joka tapauksessa. Sen lisäksi esikoinen nukkui jo alle kaksivuotiaana isojen poikien sängyssä emmekä hakeneet mitään monivuotista pinnisratkaisua tälläkään kertaa.
- Mielestäni laskettava (tai kokonaan pois otettava) laita on hyödyllinen, mikäli pinnasänky esim. pidetään aikuisten sängyssä kiinni, tai taapero on jo niin iso, että voi itse kömpiä sängystään pois. Mutta itsellä ei tästä kokemusta emmekä missään vaiheessa kaivanneet kys. ominaisuutta - vaikka meillä se toimimaton olikin;)

Huutamassani pinnasängyssä on toki joitain elämän jälkiä, mutta yleisilme mielestäni oikein siisti. Kotiin päästyäni koekokosin sängyn varmistaakseni, että kaikki mahdolliset ruuvit on tallella ja muutenkin nähdäkseni, että sänky on kunnossa. Olihan se! Oikein mainio ostos tuolla rahalla;)
 
Reunapehmuste oli myös oikein hyvä ja menee meillä varapehmusteena (tai alla olevassa matkasängyssä), sillä minulla on esikoisen ajoilta tallessa ulkomailta roudaamani ihana setti (reunapehmuste, tyynyliina+pussilakana, josta kylläkin tein päiväpeiton ja katosverho), jonka otan käyttöön tulokkaalla aikanaan (näette sen sitten syksyllä;). Huudon mukana tulleen patjan laitoin suoraan roskiin ja hommaan sitten syksyllä uuden.


Matkasänky Graco Contour Electra Travel Cot (malli Apple)

Tässä mallissa pohjan saa kahteen eri tasoon (vauva/taapero), siinä on hoitotaso sekä lelukaari ja se seisoo jämäkästi seitsemän jalan varassa. Sen lisäksi paketista löytyy myös valo ja musiikkitoiminto, mutta niitä en ole vielä testannut lainkaan.

Tilasin matkasängyn Amazonista ja se kannettiin suoraan kotiovelle. Aikaisemmin tätä mallia tai vastaavaa ei ollut saatavilla Suomessa, mutta itseasiassa vaunujen ostoreissulla bongasin liikkeessä samantyyppisen, missä pohjan sai kahteen tasoon. Koska minulla oli tämä jo kotona odottamassa, en tullut painaneeksi mieleeni merkkiä tai muita yksityiskohtia. 

Purin matkasängyn isosta paketistaan, kokosin ja purin sen melkein samantien testimielessä. Oli erittäin iloinen yllätys, miten pieneen tilaan matkasänky koottuna meni! Plussaa myös se, että säilytyspussukan pohjassa on kolot toisessa  päädyssä oleville renkaille ja sitä voi reissussa vetää perässä kuin matkalaukkua! Ainoa, mitä en jaksanut purkaa takaisin atomeiksi oli tuo hoitoalusta, mutta sen sain tungettua kaappiin sellaisenaan.

Tarkoitukseni on käyttää tätä matkasänkyä tulevaisuudessa matkojen lisäksi myös tulevassa kodissamme vauvan kakkossänkynä. Renkaiden ansiosta sänkyä on myös helppo liikutella tarvittaessa huoneesta toiseen. Kun käytön aika lähenee, pitää hommata kunnon patja tähänkin sänkyyn.

perjantai 25. toukokuuta 2012

Autoliitto on julkaissut uusimmat lasten turvaistuinten testitulokset

Bongasin tämän päivän Iltalehdestä, että Autoliitto on julkaissut 33 turvaistuimen testitulokset. Kyllä, Autoliitolla on paljon tarjottavaa meille naisillekin! Minua ainakin kiinnostaa lasteni matkustusturvallisuus, varsinkin, kun olen meidän perheessä se, joka autoilee päivittäin.

Vain 16 istuimista sai hyvän arvosanan, eikä erinomaiseen kokonaisarvosanaan yltänyt yksikään istuin. Jopa viisi turvaistuinta sai heikon kokonaisarvosanan, pääosin juuri huonon turvallisuustason takia.Menestyäkseen testissä istuimen piti pärjätä kaikissa kokoluokissa ja asennoissa, joihin se oli tarkoitettu.

Mikäli olet hankkimassa turvaistuinta, kannattaa sinun käydä tutustumassa Autoliiton sivuihin ja testituloksiin. Mikäli olet jo  hommannut turvaistuimen, kuten minä, niin käy kurkkaamassa kuinka hankkimasi istuin pärjäsi testissä; mikä oli hyvää ja mikä ei.

Mikäli olet hankkimassa tai saamassa turvaistuimen käytettynä, Autoliiton sivujen tulokset ulottuvat jopa v. 2003 yleisimpiin merkkeihin ja malleihin. Sen lisäksi sivuilta löytyy monenlaista infoa turvaistuimen käyttöohjeista vaaratilanteiden ehkäisemiseen. Eli sivuista on hyötyä myös muillekin, kuin uutta ostaville!

Autoliiton sivuilta: "Autoliitto painottaa, että jokainen turvaistuin on lapselle parempi vaihtoehto kuin ilman turvaistuinta matkustaminen. Testissä hyvän arvosanan saaneet turvaistuimet ovat erittäin suositeltavia lasten turvalliseen matkustamiseen."

<= Tämä istuin meillä nyt on: Römer Baby-Safe Plus II SHR. Testitulos: hyvä. *HUH*


Tutkimus sai minut uudelleen harkitsemaan isofix-kiinnitysmekanismin hankkimista, sillä Römer Baby-Safe Plus II SHR isofix-kiinnityksellä (= sama istuin telakalla) sai testituloksen erinomainen. Pitää selvittää, onko sellainen edes asennettavissa autovanhukseemme.

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Neuvolakäynti rv 22+3

Virallisesti raskaana;) Tänään oli 3. neuvolakäynti ja sain raskaustodistuksen, jonka kanssa voi sitten lähteä miettimään Kelan äitiysavustuksen ja -rahan hakemista. Kuulun työpaikkani sairausvakuutuskassaan, joten lähetän kaikki hakemukset ja tiedot sinne vaikka käytänkin samoja Kelan kaavakkeita kuin kaikki muutkin.

Ottaako vai eikö ottaa?
Äitiysavustus, eli äitiyspakkaus, mietityttää. Luultavimmin otan sen rahana ja sijoitan summan esim. vaunuihin, jotka hankinkin kaikista ennakkosuunnitelmistani poiketen uutena. Yksittäisiä vaatteita voi sitten hankkia tarpeen mukaan enkä pidä pakkauslaatikkoa ykkösprioriteettina (kun esikoinen oli pieni vauva, käytimme laatikkoa n. 3-4kk ikäiseksi saakka). Vauva voi nukkua ensimmäiset viikot ja kuukaudet vaunujen kopassa tai matkasängyssä, jota voi tarvittaessa liikutella huoneesta toiseen.

Ensi viikonloppuna käyn kaikki kaappini ja kätköni läpi ja tutkin, mitä minulla on ja ei ole jäljellä esikoisen vm. 2006 äitiyspakkauksesta. Vuoden 2012 äitiyspakkaus on tällainen&
Suoralta kädeltä osaan sanoa, että toppavaatteet on (jotka syysvauvalle liian isoja, jollei megakokoinen vauva - en tiedä miksi olen säilyttänyt) sekä makuupussi, kynsisakset ja harsoja. Joitain yksittäisiä esikoisen vauvanvaatteita olen säästänyt, ne söpöimmät;) Sen lisäksi sain ystävältä kaksi kassia vauvanvaatteita (50-68cm) ja sitterin, joten nekin auttavat ensimmäiset kuukaudet eteenpäin.

Terveisiä puntarilta

Tänään neuvolassa puntari kertoi karua tarinaansa. Raskauden alusta +9kg! Painoa on tullut yli puolet enemmän viikkotasolla kuin ensimmäisessä raskaudessa.

Koska kaikki arvoni ovat ok ja voin hyvin ei neuvolatäti sen kummemmin moralisoinut, mutta sanoi faktat : jos painonnousu jatkuu samaa vauhtia, niin edelliskerran kilot (+16kg yht.) ylittyvät reippaasti.

Tämä oli juuri oikea tapa herätellä minua! Jos hän olisi alkanut "saarnamaan", niin olisin vain tympääntynyt koko asiasta, mutta tuolla tavalla esitettynä lamppu syttyi yläkerrassa Nyt jätän sipsit ja karkit vähemmälle ja käyn aktiivisemmin kävelylenkeillä pyöräilevän esikoisen kanssa! Kesä ja kärpäset, here we come!

Seuraava neuvolakäynti onkin lääkärillä juhannuksen jälkeen ja 4. terveydenhoitajakäynti kesälomien vuoksi elokuun alussa.

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

23. raskausviikko


Nyt on 22. viikkoa täynnä, edessä "enää" 18... Eli 23. raskausviikko alkakoon!

"Pojun" paino: 450 g, pituus päästä peppuun (CRL): 19 cm, koko pituus: 27 cm.

Kuva: Vau.fi
Tämän viikon alussa "poju" on 20 viikkoa vanha. Kulmakarvat ja hiukset tulevat selvemmin esille ja sikiö liikuttelee silmiään useammin. Nämä silmänliikkeet voi nähdä ultraäänessä. Nyt untuvakarvoitus peittää koko kehon, mutta sitä on eniten pään ympärillä, kaulassa ja kasvoissa.

Jalat alkavat lähestyä lopullista pituuttaan suhteessa kehoon ja sekä käsien että jalkojen lihakset voimistuvat, jolloin myös liikkeet ovat voimakkaampia. Puolustusjärjestelmä ei ole vielä täysin kehittynyt, mutta auttaa suojaamaan pientä kehoa infektioita vastaan. Pojilla kivekset alkavat laskeutua kohti kivespusseja.


Postasin yllä olevan kuvan, joka kuvaa miten kehittynyt vauva jo on tällä raskausviikolla. Uskomatonta, eikö totta? Kuvaa katsellessa tulee jo melkein sellainen olo, että voi kun tuon saisi syliinsä;) Meillä on vielä pitkä matka edessämme, ennenkuin niin tapahtuu. Pikkuisen on aika kasvaa ja kehittyä, jotta on valmis tulemaan tähän maailmaan.

Aurinkoisen viikonlopun siivousmaraton
Tämä viikonloppu meni siivoillessa ja shoppaillessa. Tavaroiden järjestelyä, pyykkien lajittelua ja viikkailua ja imurointia eilen. Tänään  lattioiden pesu, papereiden mapittamista, työpapereiden siivoamista ja yleinen (loppumaton) tavaroiden järjestely jatkui. Pienissä neliöissä säilytystilat ovat todella rajalliset ja tuntuu, että tavaraa on joka paikassa, vaikka yritänkin harrastaa "romun raivausta" suhteellisen säännöllisesti.

Olen vihdoin saanut suurimman osan saamistamme vaatteista ja vauvantarvikkeista pikkuhiljaa siististi kaappeihin. Sain kaappikaaokseen hieman helpotusta, kun "annoin hyvän kiertää" ja annoin esikoisen vaatteita pari säkillistä eteenpäin;) Myös lelut, yms. varastoon menevät tavarat alkavat olla järjestyksessä (= laatikoissa keskellä olohuonetta). Nyt sitten uupuukin vain, että joku siivoaisi pienen varastokopperomme ja tekisi sinne tilaa. Tuo tehtävä ei ole kauhean kutsuva, sillä varastosta pitää purkaa kaikki tavarat ulos pienelle käytävälle ja sitten yritettävä järjestää ne sinne uudestaan siten, että tavaraa mahtuisi vielä enemmän;) Huh, huh! Hengästyttää jo etukäteen.. vaikka edessähän se on..

Onneksi viikonloppuun mahtui myös lastentapahtuma Tapiolassa, jääkiekkojännitystä sekä ulkoilua ihanassa kevätsäässä!

lauantai 19. toukokuuta 2012

Mama gone wild

Pitäisiköhän tämän blogin nimeksi muuttaa hankintapäiväkirja? Kenties, sillä kovin shoppailupainotteista on ollut viime aikoina..

Seuraavien kuukausien aikana hommattavat tärkeät ja vähemmän tärkeät vauvatarvikkeet menevät kaikki omasta pussistamme, joten hankintoja on pakkokin jakaa pidemmälle ajalle, jottei budjetti heitä häränpyllyä;)

Shoppailukuume iski pahemman kerran

Olen vannonut jo pidemmän aikaa käytettyjen vaunujen nimeen ja aikonut hommata tulokkaan vaunut jostain käytettynä (kuten esikoisellekin).

Aikani kuitenkin asiaa pyöriteltyäni marssin esikoisen kanssa Lastentarvikkeeseen ja ostin uuden uutukaiset vaunut! Järkeilin loppupeleissä asian niin, että saan juuri sitä mitä haluan ja täyden takuuajan.Voin noutaa vaunut lasketunajan lähetessä ja takuu alkaa juosta lasketusta ajasta - kätevää! Miehelle pistin tekstarin menemään Tallinnaan, että "muutos suunnitelmiin vaunujen osalta;)"...

Tulokkaan vaunut ovat siis Emmaljungan Nitro Cityt (yllä) Quadrolift-kantokassin kera (oikealla).Viimeksi minulla oli vaunukoppa käytössä, mutta nyt ajattelin syysvauvan kanssa kokeilla tuota uutta tuotetta, joka vaikuttaa varsin kätevältä. Sen lisäksi otin samaan konkurssiin adapterin turvakaukalolle (Britax) ja jalkapeitteen, jotta varmasti saan vielä saman kankaan.

Väriksi valikoitui Brown Flower, vaikka vaunut pojalle tulevatkin. En halunnut mustaa (kuten viimeksi) mutta sukupuolineutraalin värin kuitenkin. Mielestäni tuo "kukkateema" ei ole niin vahva, etteivätkö vaunut toimisi pojalla yhtä hyvin;) Beessi olisi ollut ihana vaihtoehto, mutta en uskalla Suomen räntäkeleihin vaaleita vaunuja hommata. Brown Coffee olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta siinä oli sellainen "teflon"-kuvio, josta en tykännyt. Makuasioista ei voi kiistellä;)

Vaikka mietin useita eri vaunuvaihtoehtoja, oli valinta loppujen lopuksi helppo. Emmaljungasta minulla on aikaisemmasta kierroksesta pelkästään positiivisia kokemuksia ja koen, että se on luotettava merkki.  Positiivista myös se, että Emmaljungat säilyttävät hyvin jälleenmyyntiarvonsa ja ne on helppo myydä eteenpäin.

Tällaiset vaunut siis ovat kyseessä:


Quadrolift, 4in1-tuote:

HUPS Espoossa

Piipahdimme esikoisen kanssa tänään Espoon Tapiolassa Barona-areenalla järjestetyssä ilmaisessa  "Liikuttava lastentapahtuma HUPSissa".

Ohjelma alkoi klo 10, mutta silmiinpistävää oli, että jo klo 11 maissa saapuessamme paikalle porukkaa oli jo poistumassa tapahtumasta.

Tapahtuman ohjelmassa oli mm. ilmainen välipala-alue, makkaran grillausta, maistiaisia, Huimala pomppulinna ja temppurata, PlayStation 3 pelejä, askartelua, ongintaa, tanssikoulu DCA:n tanssinäytöksiä, katukorista, futistarkkuusammuntaa, Haribo maistiaisia, väritystä, leikkipaikkoja, kilpailuja,  ilmapalloeläimiä, eri harrastusten esittelyä, arvontoja, esittely- ja myyntipisteitä ja Circus Helsingin esityksiä.

Törmäsimme pariin päiväkotikaveriin ja heidän äitiensä mukaan tänä vuonna tapahtumassa ei ollut niin paljon ohjelmaa tai näytteilleasettajia kuin aikaisempina vuosina. Ehkä siksi tapahtuma jäi hieman laimeaksi.

Esikoisesta hauskinta oli ehdottomasti Huimalan pomppulinnassa! Pågenin mini-korvapuustit tekivät myös kauppansa.

Sen verran kävijöitä kuitenkin oli, että emme jääneet jonottamaan pleikkarien vapautumista isommilta pojilta. Tunnissa koko homma oli nähty.

tiistai 15. toukokuuta 2012

Autoilevan odottajan helpotus



Ajan kaupunkiajoa päivittäin ja huhtikuussa turvavyö alkoi ahdistaa. Jotenkin se painoi ja puristi. Muistelin jossain kuulleeni odottaville äideille suunnitellusta turvavyönalentajasta, jonka avulla on mahdollista helpottaa ajoasentoa vatsan kasvaessa turvallisuudesta tinkimättä.
Advanced Bump Belt
Huhtikuun lopulla bongasin Lapsimessuilla tämän turvavyönalentajan ja tietysti se tarttui matkaani:
- Clippasafe Bump Belt on odottavan äidin turvavyönalentaja, joka suojaa syntymätöntä lasta kolaritilanteessa
- Bump Belt on miellyttävän pehmeä istuinalusta, johon auton turvavyö on helppo kiinnittää
- lisää myös matkustusmukavuutta, sillä alustaan kiinnitetty turvavyö ei paina vatsaa.

Muistelisin, että tuote maksoi n. 30€ (kuitti tallessa JOSSAIN, mutta en löytänyt tähän hätään). (Yllä oleva linkki vie englanninkieliselle sivustolle, jossa hinta on n. 25£, joten tuo 30€ kuulostaa suht' oikealle.)

Turvavyönalentajaa suositellaan käytettäväksi rv. 9 eteenpäin synnytykseen saakka. Itse aloin käyttää turvavyönalentajaa heti hankittuani sen, raskausviikolla 19. Nyt parin viikon kokemuksella voin sanoa, että se on ollut todella miellyttävä ja helppo käyttää. Mielestäni turvavyö ei enää "ahdista" vaan autossa istuminen tuntuu taas miellyttävälle!*) Mikäli odottaja kärsii selkävaivoista tai jostain muusta istumisesta aiheutuvasta vaivasta, tämä tuote ei tietenkään tuo apua siihen. Ainoastaan turvavyön aiheuttamaan "paineeseen".

Turvavyönalentaja on käytännössä istuinalusta (harmaa osa kuvassa), jonka molemmissa etureunoissa on turvavyötä ohjaavat kiinnikkeet (kuvassa Bump Belt). Alusta pysyy paikallaan tukevasti istuimen ympäri vedettävillä nauhoilla, jotka yhdistetään takana toisiinsa tarrakiinnityksellä eli autoon ei jää mitään jälkiä.

Vaikka mies ajaa välillä autoa, turvavyönalentajaa ei tarvitse irrottaa, vaan hän voi istua alustan päällä eikä se häiritse häntä mitenkään.




sunnuntai 13. toukokuuta 2012

22. raskausviikko

Tänään on ollut ihana, aurinkoinen ja rauhallinen äitienpäivä! Minulle mm. leivottiin suussa sulavaa mustikkapiirakkaa (oma toiveeni), NAM! Vähemmän rauhallinen osio päivästä oli pienoinen siivousrupeama, asuntonäytössä käyminen ja huuto.netissä hullaantuminen (kerron myöhemmin).

Vielä viime viikolla kutsuin masuasukkia työnimellä "Sohvi", mutta jo tiistain rakenneultrassa varmistui, että odottamamme tulokas on poika. Olemme kertoneet asian esikoiselle sekä isovanhemmille ja julistin asian jo täällä blogissakin, joten en ole taikauskoinen asian suhteen;) Tuntuu itseasiassa jotenkin "luontevalta", että perheeseen tulee toinen poika?! Tyttären kasvattaminen olisi ollut varmasti erilainen kokemus. No, voivathan kaksi poikaakin olla täysin toistensa vastakohtia, joten katsotaan mitä tuleman pitää. Toisaalta, voihan olla, että kätilö tulkitsi jotain väärin?

22. raskausviikko alkaa
"Pojun" paino: 400 g, pituus päästä peppuun (CRL): 17,5 cm ja koko pituus: 26 cm.

"Tämän viikon alussa sikiö on 19 viikkoa vanha. Se on erittäin aktiivinen ja sillä on yhä paljon tilaa kohdussa. Tunnet todennäköisesti suuren osan liikkeistä muttet kaikkia. Nyt kun sikiö jo nukkuukin, päivärutiinisi alkaa pyöriä tämän aikataulun ympärillä.


Vaikka sikiö on kasvanut paljon, on se kovin laiha ja hento, koska sen rasvakerros ei ole vielä kovin paksu. Sikiö jatkaa hengitysharjoitusten tekemistä; se vetää lapsivettä keuhkoihinsa ja ”hengittää” sen sitten ulos. Koska se on täysin lapsiveden ympäröimä, ovat liikkeet sulavampia kuin syntymän jälkeen. Silloin painovoima tekee osan liikkeistä mahdottomiksi koska lihakset eivät ole tarpeeksi vahvoja. Kohdussa sen sijaan lapsi voi telmiä rauhassa tekemällä kuperkeikkoja, nyrkkeillä ja potkia kovia potkuja!"


Vaikka istukka rakenneultran mukaan sijaitseekin takana, en juurikaan tunne "pojun" liikkeitä. Välillä jotain möyrintää, mutta ei paljoa. Sama kokemus oli 1.raskaudessakin ja kätilön mukaan tämä on hyvin yksilöllistä. Kohtu vain on "tilava" ;)

Mikä nimeksi?
Aamupäivällä käytimme mustikkapiirakan valmistumisen ajan melkeinpä siihen, että pyörittelimme erilaisia nimivaihtoehtoja miehen kanssa. Jo vuonna 2005, ennenkuin esikoisestakaan oli mitään tietoa, meillä oli kaksi pojan nimeä vahvasti mielessä. Toinen nimistä on nyt käytössä ja kun uusikin tulokas näyttäisi olevan samaa sorttia, niin mietimme, tuntuisiko tuo kauan sitten miettimämme nimi vielä ok:lta. Minusta kyllä, mutta mies vähän empi, sillä ilmeisesti hänen jollakin työkaverillaan on paljastunut olevan saman nimiset pojat. Höh!

Nimikriteerejä meillä on vaikka muille jakaa;) Nimen valintaan vaikuttavat tietysti paljon omat mieltymykset -  mikä kuulostaa omaan korvaan hyvältä. Yhtälailla, jos vaikka aikanaan koulussa on ollut joku tylsä tyyppi, niin on aika epätodennäköistä, että valitsisi lapselleen saman nimen. Nimi on minun mielestäni vahvasti tunneasia ja se omalla tavallaan kiteyttää myös kantajansa persoonaa. Haluamme myös valita nimen, josta ei tehdä erilaisia muunnoksia tai väännöksiä. Perheessämme lisäpohdintoja aiheuttaa kaksikielisyys, sillä haluamme, että nimi on luonteva sekä suomen- että ruotsinkielisten suussa.

Jos nimen miettiminen tulokkaalle on ajankohtainen, kannattaa tsekata vaikkapa tämä sivusto: Suosituimmat nimet Suomessa syntymävuoden mukaan (Tilastokeskus), sivulla myös linkkejä muiden maiden vastaaviin listauksiin!

lauantai 12. toukokuuta 2012

Hip, hop ja liikkumaan

Olen lapsesta saakka vihannut juoksemista, traumat koulun liikuntatunnilta ja niin edelleen... Parin vuoden ajan kypsyttelin ajatusta "jospa minäkin", sillä mikä olisi helpompaa, kuin kotiovelta lenkille lähteminen? Ei tarvitsisi erikseen "lähteä" minnekään salille vaan treeni alkaisi käytännössä lähes samantien kun saa lenkkarit jalkaansa. Sen lisäksi olin vakuuttunut juoksuharjoittelun terveysvaikutuksista.

Viime vuonna toteutin tämän henkilökohtaisen haasteen ja opettelin suurella innolla, ja hyvin tuloksin, juoksemaan. Noudatin ohjelmaa, jonka päätteeksi juoksin 10km/60 min vaivattomasti. Syksyllä alkoi neljän kuukauden sairastelukierre, jonka aikana en uskaltanut, enkä voinutkaan, liikkua kauppareissua kummemmin. Se vei terän liikkumisesta ja kuukausien työn tulokset myös! Tervehdyttyäni hommasin vuoden vaihteessa hienot talvelenkkarit, joilla kelpaisi aloittaa harjoittelu uudestaan. Kävin parisen viikkoa kävely- ja sauvalenkeillä ja joitain kertoja kokeilin juoksuintervalliharjoituksiakin. Ihmettelin, kun juoksu ei luistanut, tuntui t-o-d-e-l-l-a inhottavalta. En osaa edes kuvailla tunnetta sen tarkemmin, mutta se ei yksinkertaisesti tuntunut "oikealta" vaikkei mihinkään kropassa varsinaisesti sattunutkaan!? Johtuiko tämä kuukausien tauosta, pakkaskelistä, vai mistä?
*) Ohjelman etenemisestä voi lukea juokseminen, juoksuharjoittelu ja juoksuohjelma tageillä tämän blogin tagipilvestä.

Päivä kerrallaan
Jokunen viikko tämän jälkeen vahvistui iloinen uutinen: olen raskaana! Päätin, että en pingota enkä ota stressiä liikkumisesta tai sen vähyydestä. Menen eteenpäin päivä kerrallaan, siten miten hyvältä tuntuu. En ole Super-Marjo enkä äiti, joka juoksee päivää ennen synnytystä maratonin - eikä minun tarvitsekaan olla.

Tämän raskauden aikana etomista ja huonoa oloa oli n. raskausviikolle 11. Esikoista odottaessa tunsin raskauden vain vatsan kasvamisesta, muita oireita ei ollut. Tällä kertaa on pitänyt syödä (puputtaa) ja juoda tasaiseen tahtiin, jottei huono olo ota valtaansa. Talvipimeällä ensimmäisen kolmanneksen aikana en iltaisin paljoa jaksanut evääni nostaa. Suolainen ja makea maistuivat kyllä molemmat;)

Raskaanakin voi liikkua;)

Raskaana oleville naisille suositellaan liikuntaa, koska hyvä fyysinen kunto ehkäisee raskausdiabetesta ja muita raskausajan terveysongelmia. Säännöllisen liikunnan voi aloittaa myös raskauden aikana. Hyviä urheilulajeja odottavalle äidille ovat muun muassa kävely, juoksu, pyöräily, hiihto ja uinti. Raskauden keskivaiheen jälkeen tulisi välttää tapaturma-alttiita lajeja, joissa kohtu joutuu rasituksen kohteeksi tai hölskyy voimakkaasti.

Lumien sulaessa ja auringon paistaessa on minunkin ollut helpompi saada itseni ylös, ulos ja lenkille! Esikoinen on myös innokkaasti opetellut "ison pojan pyörällään" polkemista, joten lenkkikaverikin on ollut ns. omasta takaa.


*) Raskauden aikainen liikunta tulee lopettaa, jos emättimestä tulee veristä vuoroa, ilmaantuu huimausta, päänsärkyä, sikiön liikkeet vähenevät tai kohtu alkaa supistella voimakkaasti.


Musiikki antaa lisää voimia
KuntoPlussan sivuille oli ilmestynyt tänään juttu, jossa kerrottiin, että nimenomaan naisten harjoittelussa musiikilla on harjoittelua parantava vaikutus. Tutkijat eivät osanneet selittää sukupuolten välistä eroa, sillä testiin osallistuneisiin miehiin musiikki ei vaikuttanut.

Minun on helppo yhtyä tämän tutkimuksen tuloksiin! Yksi parhaista vauhdittajistani juoksuharjoittelussa oli nimenomaan musiikki! Oikeanlainen musiikki auttoi keskittymään ja rytmittämään juoksun ja askeleet.

Löysin harjoitteluni alkuvaiheessa amerikkalaisen sivuston www.motiontraxx.com, jonka kautta voi ladata ammatti-dj:n asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä kokoamia treenisettejä. Ja tämä kaikki täysin ilmaiseksi!!!!!!! Sivuilta löytyy eripituisia ja intensiteetillä ladattuja ohjelmia haluaa sitten treenata puolimaratonia tai 5 km lenkkiä varten. Kannattaa kokeilla!

Vaunut mietinnässä

Olen jo vähän aikaa kipuillut mielessäni edessä olevaa vaunujen hankintaa. Esikoisen vaunut on jo vuosia sitten laitettu kiertoon, joten olen alkanut tutustua markinoilla tänä päivänä löytyviin vaihtoehtoihin.

Vaunujen käyttöikä tulee todennäköisesti olemaan n. 1.5 vuotta, koska lapsen aloitettua päiväkodissa ja opittua kävelemään pärjäämme keveämmillä matkarattailla. Vaunujen uutena ostaminen ei ole mikään itsetarkoitus ja ostankin mielelläni käytetyt vaunut, jos sopivan hintaiset ja hyväkuntoiset tulee vastaan. Turvakaukalon taas halusin ehdottomasti uutena, koska lähipiiristä ei sellaista ollut vapautumassa ja halusin varmasti kolaroimattoman & uuden kaukalon.

Toivelistalla:
- yhdistelmävaunut, jotka saa helposti travelsysteemiksi
- 4-pyöräinen malli (3-pyöräiset mallit usein pitkänmallisia, jolloin hankala liikkua tarvittaessa julkisilla kulkuvälineillä, jne.)
- sopivat Suomen olosuhteisiin (kura, räntä, lumi, jne.) ja erilaisille alustoille (esim. asfaltti, lenkkipolku, hiekkatie)
- tilava lapselle, mutta sirot kaupassa yms. liikkumiseen ja menevät sutjakasti auton takakonttiin
- laadukas, kestävä, hyvä jälleenmyyntiarvo

Tähän saakka ykkösvaihtoehtoni ovat olleet Emmaljungan City Cross tai Nitro City -yhdistelmävaunut adapterilla. Tämä sen vuoksi, että mielestäni hinta/laatusuhde on Emmaljungissa kohdallaan, se on luotettava merkki ja niin omat (esikoisella City Crossit) kuin tuttujenkin kokemukset ovat pelkästään positiivisia.

Viidakossa
Merkkejä on toki pilvin pimein: Teutonia, Herkules, Brio, Mamas&Papas, Graco, Peg Perego, Cam, BeSafe, Maxi-Cosi, Quinny, Emma, ja lista jatkuu.... Tarpeet eri käyttäjillä vaihtelevat paljon ja on  loppupeleissä makuasia, millaisia asioita kukin painottaa hankkiessaan vaunuja. Kannattaa kuitenkin käyttää vähän aikaa tutustumalla netissä eri merkkeihin ja malleihin sekä niiden ominaisuuksiin. Sen lisäksi hyvä myyjä osaa kartoitaa tarpeet ja kertoa vaihtoehdoista. Mikään ei myöskään korvaa muiden äitien kokemuksia, joita saa (monesti pyytämättäkin) ympäriltä tai vaikkapa netistä.

Onko meillä kilpaileva vaihtoehto?
Vähän aikaa sitten hommasimme turvakaukaloksi Britaxin turvakaukalon, jossa on SHR (single hand release) -ominaisuus. Britaxilta on viime vuosien aikana ilmestynyt markkinoille myös vaunuja ja rattaita. Olenkin hitaasti alkanut muuttaa ajatuksiani siihen suuntaan, että vaunut voisivat olla muut kuin Emmaljungat lähinnä yhteensopivuuden vuoksi.

Tätä mallia olen tiiraillut: Britax B-Smart


Kävin makustelemassa kyseisiä vaunuja mm. kevään Lapsimessuilla ja jäin miettimään ovatko renkaat liian kovat hiekkatielle tai lenkkipolulle? Kova tärinä ei tee kyydistä vauvalle kovin mukavaa ja ymmärtääkseni Britaxin vaunuihin on olemassa vain yksi rengasvaihtoehto.

Keskustelupalstoilta olen bongannut suht' vähän keskusteluja tai kokemuksia Britaxeista, ehkä ne eivät ole vielä yleistyneet Suomessa (B-Dualia, sisarusvaunua, lukuunottamatta)? Keskustelut ovat olleet pääosin positiivisia, mutta yhtä tyyppivikaa on tullut esiin useassa keskustelussa: aisan murtuminen/katkeaminen!!? Kirjoittajat ovat kyllä kiitelleet sitä, että ovat saaneet mukisematta hyvää palvelua ja uudet vaunut tilalle, mutta hankaluutena on kuitenkin se, että pitää pärjätä jonkun aikaa ilman minkäänlaisia vaunuja.

Kokemuksia ja nettikirppiksiä?
Onneksi vaunujen hankintaan on vielä hyvin aikaa, koska niitä tarvitaan vasta syyskuun lopulla. Toisaalta, jos päädyn kuitenkin ostamaan uudet, voi mallin tai lisävarusteiden tilaamiseen mennä aikaa. Alan aktivoitua  nettikirppisten (esim. huuto.net, tori.fi, kaksplus.fi, vauva.fi,  jne.) seuraamisessa ja mistäs sen tietää, kun tieto raskaudestani alkaa pikkuhiljaa leviämään, niin ehkä joku tuttava voikin olla sopivasti luopumassa omista vaunuistaan? Eihän sitä koskaan tiedä;)

tiistai 8. toukokuuta 2012

Rakenneultrasta, päivää!

Tänään oli sitten se kauan odotettu rakenneultra.

Melkein heti kättelyssä selvisi, että POIKA siellä kuulema polskuttelee;) Minäkin jo ehdin sanomaan, että poika se on.. kunnes selvisi, että kätilö oli ultrannut silloin kainaloa, joten ehkä mun maallikkodiagnoosini oli hieman liian hätäinen?!


Nyt työnimi "Sohvi" joutuu vaihtoon. Olisiko teillä hyviä ehdotuksia?? ;D

Tänään on rv. 20+2, sikiö vastasi rv. 20+5 mitoiltaan. Sydän, jalat, kädet, pää/aivot, selkäranka, vatsa, jne. kaikki oli niinkuin tässä vaiheessa kuuluukin. En juurikaan tunne liikkeitä (kuten en 1. raskaudessakaan), joten oli helpottavaa nähdä, että vauva oli aktiivinen ja liikkui paljon. *HUOH*
Miestäkin kyllä jo ultrasta tultuamme nauratti. Hänen isänsä puolen suvussa on monessa sukupolvessa 2 veljestä peräkkäin. Tuntuu todella, että siellä on VAIN poikia. Ei siis käyneet anopin eikä äitini toiveet (viimeiset) pienestä tytöstä toteen, vaikka miten "yritimme" rikkoa kaavaa.

Me halusimme tietää sukupuolen, vaikka se meille onkin yhdentekevä. Klisee tai ei: tärkeintä, että vauva on terve! 


Esikoinen on varmasti illalla iloinen kun kuulee, että toive pikkuveljestä taitaa toteutua. Tällä hetkellä nimittäin on meneillään se vaihe, että "kaikki tytöt on ällöjä* ;) Onpahan kaikille noilla nurkissa pyöriville legoille käyttäjä jatkossakin, heh!

Seuraavan kerran vauvaa näkeekin vasta synnytyssalissa, jos kaikki menee hyvin. Mietimmekin miehen kanssa aamulla, että menisimmekö sittenkin vielä yksityiselle 4D-ultraan ensi kuussa. Esikoiselta kävimme Femedassa Bruno Cacciatorella ja saamamme DVD on ihana & kestävä muisto!

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Kierrätys on POP


Tällä viikolla ehdin pitkästä aikaa treffata myös ystäviä työajan ulkopuolella;)! Miten se arki viekin niin mennessään, ettei mukamas ennätä työ-päiväkoti-ruokakauppa-koti -kuvion lisäksi mitään eikä mihinkään?

Alkuviikosta tapasin ystävääni jolla on 3- ja 1 -vuotiaat pojat. Hänen perheessään lapsiluku on (ainakin toistaiseksi) täynnä ja hän antoi matkaani 2 kassia 50-68cm vauvanvaatteita sekä sitterin. Tarvikkeet ja vauvanvaatteet ovatkin tarpeen, sillä esikoisen tavarat on jo joitain söpöimpiä poikkeuksia lukuunottamatta laitettu kiertoon kauan sitten. Vauva kasvaa ensimmäisen vuotensa aikana sellaisella tohinalla, että mielestäni kaiken uutena hommaaminen olisi hullun hommaa!

Eilen kummipojan synttäreiltä taas annettiin mukaan 6 KASSILLISTA (kääk!!) vaatteita ja tarvikkeita jalkapalloilijan uraansa aloittelevalle kohta 6-vuotiaalle esikoiselle!

Vauvanvaatteet ovat edelleen kasseissaan eteisessä ja esikoiselle annetut kamat auton peräkontissa. Tämä kaikki on ihanaa - mutta tarkoittaa armotonta siivous-ja kierrätysoperaatiota kodissamme, sillä kaikki kaapit ja kolot on jo valmiiksi täynnä vaatetta ja tavaraa!!

Vastahan viime syksynä möin kirppiksellä ja kierrätin eteenpäin meillä pieneksi jäänyttä vaatetta ja tavaraa? Miksi kaapit siis taas pullottavat?

Mutta suuri kiitos ihanille äideille ja *HURRAA* kierrätykselle;)

21. raskausviikko pyörähti käyntiin

Tänään on sunnuntai 6. toukokuuta, ja "Sohvin" odotus on nyt puolivälinkrouvissa, eli 21. raskausviikko pyörähti käyntiin;)

"Sohvi" painaa tällä hetkellä: 325 g , sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 16 cm ja koko pituus: 25 cm.

"Tämän viikon alussa sikiö on 18 viikkoa vanha. Vaikka tähänkin asti sikiön aktiviteettitaso ja liikehdintä on vaihdellut runsaasti, vasta nyt sillä on myös univaiheita, mutta ei vielä tiettyä unikaavaa. Se nukkuu eniten kun sinä olet liikkeellä ja herää kun sinä asetut aloillesi. Jotkut sikiöt löytävät nopeasti suosikkinukkumisasennon.


Hienonhienot untuvakarvat peittävät nyt koko pään, kulmakarvat alkavat muotoutua. Tytöillä kohtu kehittyy valmiiksi tällä viikolla ja emätin muodostuu. Ruskeaa rasvaa, joka auttaa lasta säilyttämään lämmön syntymän jälkeen, kehittyy nyt ihon alle kaulassa, rintakehässä ja nivusissa."

Rakenneultraa odotellessa
Ensi tiistaina on rakenneultra Helsingin Naistenklinikalla. Tällä kertaa ilmeisesti tulokkaan sukupuolikin selviää;) Katsotaan nyt, missä istukka sijaitsee ja näyttääkö "Sohvi" meille kumpi on...

Jotenkaan sitä ei osaa ajatella raskauden edetessä todellisia syitä siihen, miksi näitä tutkimuksia järjestetään (seulotaan poikkeavuuksia ja kehityshäiriöitä). No, ehkä ei pidäkään, sillä jos antaisi peloille vallan ja täyttäisi mielensä kaikilla mahdollisilla kauhukuvilla, niin odotusaika olisikin todella surkeaa aikaa.

Normaalisti etenevää raskautta ei seurata sen kummemmin ja ensi viikon rakenneultran jälkeen ei ennen synnytystä ole kuin normi neuvolakäynnit ja neuvolalääkäri, joiden yhteydessä ei vauvaa pääse näkemään. Ks. Äitiysneuvolaseuranta Espoossa>>

Esikoista odottaessamme kävimme yksityisellä 4D-ultrassa. Siitä sai lääkärin lausunnon lisäksi mukaan myös dvd:n, jolla näkyi koko ultraus tilanne ja näimme esikoisemme kasvot todella selvästi. Mietinnässä onkin nyt se, menemmekö tälläkin kertaa vielä kesällä yksityiselle, vai riittävätkö Naistenklinikan rv 12 ja 21 käynnit.

Jännitys tiivistyy tiistaita kohden..! Onko masuasukki "Sohvi" vai joku muu..;)??

torstai 3. toukokuuta 2012

Blogienlukupalveluista


Seuraa'>http://www.bloglovin.com/blog/3701010/elamanlanka?claim=x57c2skjbep">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Olen nyt päivittänyt blogiani siten, että tein siitä julkisen ja lisäsin sen sekä Blogilista- ja Bloglovin' blogienlukupalveluihin. Näitä erilaisia "feed-palveluita" on toki muitakin, mutta valitsin nyt alkuun nämä. Alla lisää tietoa siitä, miten nämä listat toimivat:

Blogilista
Varmastikin Suomen suosituin blogienlukupalvelu. Sinne voit liittää oman blogisi tai vain seurata muiden kirjoituksia listan kautta. Omat suosikit-sivulle kerätään omia suosikkiblogeja "tilaamalla" ja sivu näyttää ne päivittymisjärjestyksessä uusin ensimmäisenä. Lista päivittyy muutaman tunnin viiveellä. Blogin päivittyessä lista nostaa uusimmat tekstit myös blogilistan etusivulle, jolloin muutama satunnainen lukijakin voi eksyä paikan päälle. Blogilistan kautta voi etsiä blogeja myös aihepiireittäin, esimerkiksi juoksemisesta ja raskaudesta löytyvät omat aihepiirilistaukset.

+ Helppo etsiä mielenkiintoisia blogeja aihealueittain.
+ Suosittu, ja sen vuoksi "kaikki" löytyy sieltä.
- Vain suomalaisille/suomalaisia aihealueita käsitteleville blogeille.
- Käyttöliittymä tökkii milloin mitenkin.

Bloglovin'
Blogilistan ulkomaalainen vastine selkeämmällä ulkoasulla ja bonuksena kansainväliset blogit. Toiminnallisuus hyvin samankaltainen kuin Blogilistalla: blogilistalla "tilataan" vs. bloglovinissa "seurataan" blogeja, jotka palvelu listaa päivittymisjärjestykseen lukemista varten. Bloglovinin kautta saa myös omat postauksensa automaattisesti facebookfeediinsä niin halutessaan.

+ Ulkomaiset blogit.
+ Toimintavarma ja helppo käyttää.
+ Facebookfeed bloggareille.
- Monia pienempiä suomalaissuosikkeja ei löydy, koska ei ole Suomessa niin tunnettu.
- Erityisesta muotibloggareiden suosiossa.

Yleensä blogeista löytyvät suorat linkit erilaisten seurauspalveluiden sivuille. Tästä blogista löydät ne oikeasta sivupalkista.

*) Reilun viikon käyttökokemuksella olen  itse tykästynyt Bloglovin'iin. Käytän sekä pc:tä että iPadiä ja Bloglovin'in käyttis on helppo ja toimiva molemmissa. Tähän blogiin näyttää ohjautuvan lukijoita Blogilistan kautta.