lauantai 24. syyskuuta 2011

Ihana syysilta ja pientä testausta



Syksy on ihanaa aikaa! Iltaisin tulee sytyteltyä kynttilöitä luomaan tunnelmaa ja ilmassa on jo odottava fiilis.. milloin ensimmäiset lumihiutaleet leijailevat maahan..? (ehkä olen ainoa, joka niitä toivoo ja odottaa?)

Tänä iltana kävin 5-vuotiaan poikani kanssa pienellä kävelyllä illan pimetessä. Puimme päällemme heijastinliivit, poika nappasi kaulaansa roikkumaan taskulampun ja minä otin testiin eilen kauppareissulla hommaamani otsalampun. Kotimme lähellä on lenkkipolkuja joista osa on valaistu ja osa ei ("noitametsä"), joten pääsimme tosi toimiin nopeasti! Lauantai-illan kunniaksi liikkeellä ei ollut paria koiranulkoiluttajaa lukuunottamatta ketään muuta kuin me lamppuinemme;)

Oli muuten kirpakampi keli, kuin osasin arvatakaan. Taisi olla jotain +8C? Reilun puolen tunnin retkemme aikana ehdin jo pariin kertaan kaipailla sormikkaita! Juostessa tulee yleensä niin lämmin, että hanskoja ei ole tullut kaivattua...

Otsalamppu testissä
Päädyin pikaisen (tyypillistä?) perehtymisen jälkeen Petzl Tikka 2 -otsalamppuun, joka on monipuolinen, pieni ja kevyt otsavalaisin yleiskäyttöön. Esittelytekstissä luvataan, että "kätevä elektroninen kytkin on helppokäyttöinen myös hanskat kädessä, ja sen muotoilu varmistaa ettei valaisin mene tarkoituksettomasti päälle (esim. taskussa tai repussa)".

Juoksija-lehden testissä esitellyt otsalamput olivat hintaluokkaa 99-130€, mutta itse päädyin ensimmäistä lamppuani ostaessani n. 30€ tuotteeseen. Enhän vielä tiedä, miten innostukseni kantaa syksyn aikana, jne. joten satanen tuntui liian kovalta summalta moiseen käytettäväksi.

Otsalampun avulla näkee, mihin jalkansa pistää:
Kivet n. 3 m päässä.
Kivi n. 1m päässä.
Valon kirkkaus: 40 lumenia (Juoksija-lehden suositus min. 30 lumenia). Valon maksimikantama: 29m. Maksimi paloaika: 120h.Kaksi valotehoa ja huomiovilkku. Valon kallistuskulman säätönivel.

Tämän iltaisella kävelylenkillä ja metsäreissulla otsalamppu toimi todella hyvin ja oli enemmän kuin mitä uskalsin odottaakaan. Otsalamppu oli käytönnössä todella kevyt ja lähes huomaamaton.Valon kallistuskulman säätömahdollisuus on huippu hyvä juttu!

Katsotaan, miten aikanaan ensimmäinen juoksureissu sujuu otsalampun kanssa! Muistuu mieleen, miten tavalliset aurinkolasit pomppivat päässä kesähelteillä;)

perjantai 23. syyskuuta 2011

Uusi tietokone polttelee...

Vanha ja nykyinen läppärini on jo kertaalleen käynyt huollossa ja mielessä siintää uuden hankkiminen. Sinnittelen nyt kuitenkin mahdollisimman pitkään tämän kanssa, sillä harkinnassa on iPad2. Pitää ottaa siitä vähän lisää selvää ja pistää rahaa sivuun, että saa hankittua kunnollisen kerralla;)

Iso osa elämää tänä päivänä on verkossa ja "koneella", joten miksi sitä ei voisi tehdä mahdollisimman simppeliksi?

En ole nähnyt elokuvaa, josta alla oleva pätkä on, mutta tässä tilanteessa "puhutteleva" klippi:

torstai 22. syyskuuta 2011

Flunssan kourissa

Lähes vuosi on kulunut siitä kun olin viimeksi sairaana, mutta nyt olen toista päivää flunssassa. Tai no, harvoin sairastelevana en edes tiedä "mitä" sairastan.. nenä vuotaa, päätä kolottaa... kurkkukin vähän aristelee... Kuumetta on minun mittakaavallani paljon (!) 36.9 - minulle kun ei KOSKAAN nouse kuume!

Maanantaisen iltalenkin jälkeen en ole käynyt lenkillä tai urheilemassa eikä lauantainen, suuresti odottamani, Rantakymppikään oikein jaksa innostaa;( Tein vähän taustatyötä ja pystyn todennäköisesti ihan helposti siirtämään osallistumiseni ensi vuodelle. Onpahan sitten jotain, mitä odottaa!

Olen käyttänyt lenkillä hikoilemisen sijaan aikaani lepäillen ja syventyen erilaisiin lehtijuttuihin ja blogeihin netissä... Tässä joitain niistä:

Tutkijat: Liiat hiilihydraatit ja karppaus kumpikin riskejä terveydelle, HS (22.9.2011)
Jeps, vanha sanonta "kohtuus kaikessa" pätee tässäkin!?
"Tutkijoiden mukaan ihanteellisessa ruokavaliossa kolmannes ravinnosta tulee hiilihydraateista, kolmannes proteiineista ja kolmannes rasvoista."

Vähennänkö hiilareita? Voisiko hiilareiden vähentämisestä olla hyötyä kestävyysliikkujalle? Juoksija 7/2011 (lehti ei valitettavasti julkaise verkkoversioita jutuistaan)
Tämä hiilariasia on mietityttänyt minua paljon - erityisesti luettuani Antti Heikkilän Ravinto & Terveys kirjan. Hiilihydraattien toisaalta vannotaan olevan juoksijalle ehdottomasti tarpeen. Mitä tehdä? Toimiiko vähähiilihydraattinen ruokavalio fyysisesti hyvin aktiivisilla ihmisillä yhtä hyvin kuin liikunnallisesti passiivisilla ihmisillä?

Juoksija-lehden juttu oli todella hyvä! Selkeää tekstiä tavalliselle ihmiselle:
Hiilihydraatit (juoksijalle, kestävyysurheilijalle) = parantavat kestävyyttä,ylirasittumisen ehkäisyä. Ne myös vähentävät väsymystä, vastustus- ja suorituskyvyn laskua, univaikeuksia, mielialahäiriöitä ja hormonaalisia muutoksia kovien harjoitusjaksojen aikana.

Esimerkiksi minun harjoitukseni ovat (liian usein!) teholtaan hard, very hard, jopa maximal (harjoitusvaikutus, TE), joten kuulostaa itsestään selvältä, että hiilihydraatit ovat osa ruokavaliotani? (en siis vertaa itseäni huippu-urheilijoihin, vaan oman kehoni mittaustuloksiin harjoitusten aikana)

- Tutkijat eivät jutun mukaan tänä päivänä suhtaudu VHH-ruokavalioon enää 100% negatiivisesti, vaan tutkivat train low - compete high -konseptin toimivuutta. Tämä malli perustuu siihen, että harjoitukset tehdään räätälöidyn VHH-ruokavalion (hiilarivaje) mukaan ja ennen raskasta suoritusta tai kilpailua tankataan hiilareita. 
- Tutkitusti painonpudotuksessa 12-24kk seurannassa VHH-ruokavaliolla saavutettiin keskimäärin 2.5kg-4kg parempia tuloksia kuin muilla ruokavalioilla, mutta pidemmän aikavälin seurannassa ei eroja havaittu.
- Kevyessä ja keskiraskaassa liikunnassa niukoista glykogeenivarastoista ei näyttäisi olevan mainittavaa haittaa jaksamiselle, sillä hitaasti edettäessä tehokas rasva-aineenvaihdunta riittää tuottamaan tarvittavan määrän energiaa.

Blogeja ja netistä bongattua
Hauska blogilöytö: hello2helene tuli vastaan health coach Nita Arpiaisen kautta. Kirjoittaja opiskelee parasta aikaa ravintovalmentajaksi (Institute for Integrative Nutrition) - viestinnän ja sometyönsä ohella;)

Olen etsinyt tuosta paljon puhutusta ja parjatusta karppaamisesta tietoa ja seurannut karppaajien foorumiakin. Nyt löysin tämän sivun, johon tutustun joku päivä, kun aikaa riittää: Karppaus - karppaaminen pähkinänkuoressa.

maanantai 19. syyskuuta 2011

Uusi ohjelma 1. VKO (1-4)

Aloitin uuden juoksuohjelman heti vanhan päätyttyä. (Itseasiassa aloitin sen jo viime viikolla, mutta en ehtinyt juosta viikon viimeistä harjoitusta ennenkuin tänään.) Uusi ohjelmani on 5 kilometristä puolimaratoniin hyväksi havaituilta Kunto Plussan sivuilta. Ohjelma kestää 11 viikkoa ja sisältää 3-4 harjoituskertaa viikossa. Ensin meinasin aloittaa yli 30vkoa kestävän ohjelman, mutta talvea kohti se tuntui vähän liioittelulta... Tämä ohjelma tuo jokatapauksessa kivaa jatkoa edelliseen ja siinä on uusia intervalleja, joiden avulla saan kehitettyä vauhtia;)!

Huomasin harjoitustietoja tallentaessani (Suunto, movescount) äimistyksekseni, että en ole käynyt juoksemassa viikkoon! Äidin vierailu viime viikolla, sadekelit ja Oscarin 5-v. juhlat ja niiden valmistelut veivät aikani (&energiat) tiiviisti. 

Nyt on kuitenkin uuden ohjelman 1. VKO ja harjoitukset 1-4 takana! Yksi kerrallaan ja kohta on 44 harjoitusta takana;D Niinhän se menee: elefantinkin voi syödä pienissä paloissa;)

Tästä on hyvä jatkaa:

1. harjoitus
5 min. kevyttä hölkkää, 10 min. tempoharjoitus, 5 min. kevyttä hölkkää, yht. 20 min
Aika 20'51.8, matka 2.90 km, avg spd 8.34 km/h, max spd 13.55 km/h
Fiilikset: Rankkaa matskua tämä uusi ohjelma..;)

2. harjoitus
10 min. kevyttä hölkkää, 24 min. intervalliharjoitus, 4 x 4 min intervallit, 2 min hölkkää välissä, 5 min. kevyttä hölkkää, yht. 39 min
Aika 38'23.5, matka 5.67 km,avg spd 8.86 km/h, max spd 12.18km/h
Fiilikset: Tämän jälkeen olin aika poikki;) Hyvä, hyvä, tällä sitä vauhtia saadaan lisättyä mun pätkäjalkoihin!

3. harjoitus
"vapaavalintainen harjoitus".. Mun mielestä 60 min. uintia, pyöräilyä tai kävelyä vastaa 45 min lapsi-aikuinen jumpassa.. Äidille ainakin tuli hiki!

4. harjoitus
(kävelin lenkin alussa +5 min) 40 min. pitkä lenkki: leppoisa pitkänmatkan harjoitus, syke suhteellisen alhainen, ei pahemmin hengästytä. yht. 40 min
Aika 46'00.8, matka 6.51 km, avg spd 8.49 km/h, max spd 10.10 km/h
Fiilikset: Juoksulenkki sujui pienestä tihkusateesta (aiemmin illalla vettä satoi kaatamalla) riippumatta oikein mainiosti. On jännä huomata, miten sitä vaistomaisesti oppii suhteuttamaan voimansa, käytettävissä olevan ajan ja suunnittelemaan mielessään sopivan reitin! Tänään mietin harjoituksen pituutta ja päätin mitä reittiä juoksen. Viimeisellä kilometrillä kävi 'työtapaturma' ja vanha, tuttu, soratie olikin valaisematon! KÄÄK! Olen juuri kauhistellut sitä, miten saan pidettyä jalkani ja nilkat kunnossa etten kompastele kuoppaisilla ja kivisillä teillä - siinä kun on välillä ihan päivänvalossakin tekemistä.. Onneksi selvisin tuosta noin puoli kilometriä kestäneestä piinasta ehjin nahoin.
Koska syön yleensä siinä 17 maissa, kun tulemme töistä ja päiväkodista kotiin, selviän lenkille vasta klo 19 jälkeen. Tänäänkin lähdin lenkille vasta klo 20.40 kun sade oli loppunut ja ilma vaikutti lupaavalta. Syyskuu ja PILKKOPIMEÄÄ! Onneksi kaupungissa on valot, mutta kyllä useilla kävelijöillä ja koiriaan ulkoiluttaneilla oli otsalamput käytössä. En tiedä vielä tuosta lampusta (tosin hyvä hankinta, jos tulee vastaava yllätys reitillä!), mutta heijastinliivi kyllä meni ostoslistan kärkeen. Haluan näkyä niin pyöräteillä kaahaileville mopoilijoille kuin pistää autoilijoidenkin silmiin pimeillä teillä...! Havainnoin (ööö, olikohan se kuitenkin luento) juuri Oscarille esimerkein autoillessamme, miten mustiin pukeutuneet (niinkuin 98% suomalaisista on) jalankulkijat eivät todellakaan näy ennenkuin aivan kohdalla ilman heijastimia.
Huomasin harjoitustiedoista, että suurimman osan lenkistä olen mennyt "very hard"-osastolla - eli tälle päivälle vauhtini oli ehkä kuitenkin liian kova, vaikka sen piti olla leppoisa... En joutunut puuskuttamaan erityisen kovaa, tmvst. ja meno tuntui vaivattomalta. Pitää kuitenkin seurata, onko flunssa iskemässä päälle minullekin, kuten perheen miehille uhkaa käydä! Lisäannos C-vitamiinia kehiin;)

Uudessa ohjelmassa käytetyt nimitykset
Reipas kävely: Nopea tempo, kädet vauhdittavat kävelyä.
Kevyt hölkkä: Leppoisa hölkkä, jonka aikana pystyy puhumaan vaivatta.
Normaalivauhtinen juoksu: Sen verran rivakka tempo, ettet pysty puhumaan kuin katkonaisia lauseita.
Kovavauhtinen juoksu: Niin kova tahti, että olet harjoituksen jälkeen melko väsynyt ja hengästynyt.
Erittäin kovavauhtinen juoksu: Olet harjoituksen jälkeen rättiväsynyt, syke on juostessa korkealla etkä pysty puhumaan juostessasi.
Pitkä lenkki: Leppoisa pitkänmatkan lenkki, jonka aikana syke on kohtuullisen matala ja hengitys kulkee vaivatta.
Tempoharjoitus: Tempo on suhteellisen kova, ja juoksuvauhti rivakka suurimman osan matkasta.
Intervalli: Intervalleilla tarkoitetaan kova- ja hidasvauhtisen juoksun vuorottelua ja lyhyitä palautuksia. Esimerkiksi niin, että juostaan 4 x 4 minuuttia. Tällöin juostaan 4 kovavauhtista intervallia, joista jokainen kestää 4 minuuttia. Jokaisen intervallin välissä hölkätään rauhalliseen tahtiin 2 minuuttia. Intervalleja voidaan myös juosta lyhyemmin matkoin, jolloin juostaan 4 kovavauhtista kahden minuutin intervallia. Intervallien välisen hölkän kesto on aina puolet kovavauhtisen intervallin kestosta.

maanantai 12. syyskuuta 2011

Visuaalisuuden merkityksestä

Aloitin viikon käymällä puntarissa. Se on välillä lannistavaa hommaa, sillä maanantaiaamuna puntari voi näyttää enemmän, kuin jos malttaisi odottaa vaikka tiistaihin!

Ruokapäiväkirja on edelleen pitämättä (!) enkä selvästi muista enää painoanikaan, sillä katsoin aamulla vaa'an lukemaa ja totesin mielessäni, että "ei mitään muutosta". Kun päivitin tickerini, niin olihan sitä puolikiloa hävinnyt - on target, siis!



Tässä esimerkki visuaalisuuden merkityksestä!? Nyt on heti "keveämpi" ja positiivinen fiilis: tickerin jana osoittaa minun saavuttaneen jotain;)

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Valmentamisesta

Addiktoiduin kesän aikana Biggest Loser, USA -ohjelmaan, jossa suuri joukko todella ylipainoisia ihmisiä opastetaan laihduttamisen ja liikunnan pariin. "Opastetaan" on erittäin lievä sana, sillä "farmilla" asuvat ihmiset käyvät valtavan prosessin läpi! Nyt Jillian Michaels, entinen Biggest Loser -valmentaja on kaverini Facebookissa (heh heh, ihan totta!) ja luin hänen sivuiltaan,  että hän on tehnyt podcasteja, joita voi ladata iStoresta ilmaiseksi.

Kuuntelin hetken viimeisintä jaksoa "Going for It & All Those Blocks We Put in Our Way". Erinomaisia esimerkkejä  kokonaisvaltaisesta valmentamisesta! Jillian yhdistää niin henkisen kuin fyysisenkin hyvinvoinnin ja lisää siihen ravintotietouden. Hän jakaa tarinoita omasta elämästään; siitä, miten hän asetti itselleen tavoitteen seitsemän vuotta sitten ja miten hän saavutti sen. Ohjelmassa Jillian ottaa vastaan myös puheluita ja taas tulee todistetuksi, että hyvältä valmentajalta ei vaadi kuin yhden kysymyksen - ja sillä voi muuttaa ihmisen elämän. Mahtavuutta!

(jatkan juttua myöhemmin..) Kuuntelin tänään toista Jillianin podcastia, ja "sattumalta" valitsin jakson, jossa hän haukkui The Secretin maan rakoon räväkällä 0-100km/h vauhdilla (se nainen kiihtyy nopeaan;). Jillian yhtyy vetovoiman lain periaatteessa siihen, että omilla ajatuksillaan vaikuttaa suoraan tunteisiinsa ja ne ohjaavat toimintaamme (miten reagoimme asioihin ja mitä valintoja teemme, jne.). Mustavalkoisena ihmisenä hän on ymmärtänyt vetovoiman lain siten, että esim. ihminen, joka sairastuu syöpään on "tilannut" sen jotenkin itselleen: "saat sen mitä toivot"-tyylisesti. Tätä hän ei voi hyväksyä - ajatus sai hänet raivoihinsa. Ketäpä ei?

Voisi esimerkiksi sanoa, että tupakoitsija on tietoisilla valinnoillaan ja elintavoillaan vaikuttanut siihen, että 30 vuoden tupruttelun jälkeen hänellä diagnosoidaan keuhkosyöpä. Kukaan tämän päivän maailmassa, ainakaan länsimaissa, ei voi viattomalla naamalla sanoa, ettei tietäisi tupakoinnin vaaroja ja riskiä minkä hän ottaa polttaessaan. Mutta en minäkään tietenkään usko, että kukaan tietoisesti "tilaisi" vetovoiman lakia hyväksikäyttäen jonkun sairauden tai onnettomuuden itselleen. "Poltampa tämän askin, jotta varmasti sairastun vuoden päästä!"...???

Minusta vetovoiman lain pointteja ovat lisääntyneet läsnäolo ja itsetuntemus, joiden ansiosta ihminen näkee elämänsä selkeästi (menneisyys, nykyisyys ja mitä tulevaisuudeltaan haluaa) ja kykenee tekemään itselleen sopivia, tietoisia, valintoja. Jokainen tekee itse päätöksensä ja valintansa elämässä. Kuka käyttäisi vetovoiman lakia saadakseen elämäänsä negatiivisia asioita? Ei kukaan. Negatiivisia asioita tapahtuu meille kaikille.

Vetovoiman lain, tai minkä tahansa muun "konstin" haltijat eivät ole immuuneja sairauksille tai elämän alamäille, heistä ei ole tullut yhdessä yössä munkkeja eikä nunnia!? Ratkaisevaa on se, miten vaikean tilanteen edessä toimii. Se, miten nopeasti kykenee käsittelemään tilanteen (ajatukset, tunteet) ja alkaa toimia eteenpäinvievällä ja ratkaisukeskeisellä tavalla.

tiistai 6. syyskuuta 2011

Tasapainoilua

Painoni tuntuu junnaavan paikallaan.. Nyt sentään pieni viisarin värähtäminen alaspäin, joten innokkaana heti päivittämään tickeriä;D

En ole noudattanut "omaa lääkettäni", eli ruokapäiväkirjaa. Liikuntaa olen harrastanut 3x viikossa, mutta ruoan suhteen olen ollut aika liberaali. Viikonloppuna nautin jopa viinilasillisen (hurjaa, tiedän!)! Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että paino ei ole lähtenyt hivuttautumaan ylöspäin vaikka olen ottanut vähän iisimmin. Painonpudotusvauhti ei ole hurja, mutta suunta on koko ajan oikea. Tällä hetkellä elän enemmän tasapainoiluvaiheen omaisesti - mikä on hyvä kokemus: I can do it! Nyt vain uudestaan pudotusmoodi päälle!






Pitäisi ja pitäisi, sitkun ja mutkun -kierteessä?!
Maksan tällä hetkellä täysin turhaan kuukausittain jäsenmaksun salilleni, sillä olen panostanut kotiovelta liikkumiseen - eli juoksuun. Ei sillä, odotan kyllä sitä, että pääsen jumppaan (erityisesti pumppiin), mutta välipäivinä ei vain energiaa ole riittänyt. No, ehkä takaraivoon on jäänyt kummittelemaan  se, että kun lomatauon jälkeen kävin jumpassa, en kävellyt moneen päivään..

Tänä syksynä myös viisivuotiaalla on alkanut omat harrastukset! Kyllä, vanhempien aloitteesta. Maanantaisin on liikkari ja tiistaina muskari. Liikkarissa on poikamme lisäksi seitsemän samanikäistä lasta, tyttöjä ja poikia, jotka kuluttavat 45min aikana energiaansa jumppasalissa erilaisten leikkien ja tehtävien kanssa. Olemme olleet ensimmäiset pari kertaa seuraamassa liikkaria (5v. pyynnöstä) ja hauskalta on näyttänyt. Voimme miehen kanssa todeta, että "olisipa ollut meidän lapsuudessa tuollaisia..." Juu, olemme VANHOJA!! Tiistain muskari on jämäkän rouvan pitämä musiikkileikkikoulu, jonne vanhempia ei päästetä mukaan, sillä "vetäjällä on ihan omat kuviot poikien kanssa";) Hyvä niin, muuten voisi mennä pelleilyksi ja showksi koko homma! Kotona Oscar lauleskelee ja lallattelee paljon, mutta päiväkodissa on kuulema täysin tuppisuuna? Kun esittelin muskari-ideaa hänelle, toteamus "minä en laula" tuli noin sekunnissa. Ensimmäisen kerran kokemus oli kuitenkin ihan hieno ja poika suostuu lähtemään muskariin toistekin;) Paras laulu oli kuulema ollut "piippolan vaari".

No niin.. lapsen tekemisistä voisin näköjään kirjoittaa loputtomasti!? Takaisin omaan napaan. Yllä mainitut lapsen menot vievät kaksi iltaa viikossa, juoksuohjelma kolme iltaa viikossa, joten ei ihme, että niiden lisäksi ei ole tullut käytyä jumpassa. Syksyn edetessä pystyn varmaankin tekemään toisen Oscarin harrastuksen aikana esim. lyhyen harjoitteen uudesta juoksuohjelmastani (kerron myöhemmin lisää).

 Eikun töppöstä toisen eteen ja töpinäksi;)


Ajatuksen ruokaa;)

Elämäntaidon valmentaminen perustuu osaltaan vetovoiman laiksikin kutsuttuun "ilmiöön".

Jos et vielä ole tuttu The Secretin  kanssa, voit katsoa elokuvan ensimmäiset 20 minuuttia klikkaamalla kuvaketta alla:





The Secret - Vetovoiman lain salaisuus 
Saat kaiken mitä ajattelet. Kuten lainaamani Louise L. Haykin toteaa: "What you think and what you believe will create your life".



Sillä, mihin suuntaat ajatuksesi on merkitystä, sillä energiasi siirtyy väistämättä sen suuntaan. Kun lisäät siihen tunteen, belief, on se vahva yhdistelmä: silloin teet kaikkesi asiasi eteen, koska sillä on mielessäsi oikeutus ja uskot siihen sydämestäsi.


Esimerkki: Ajatukset voivat jäädä pyörimään ylimääräisten, itseä häiritsevien kilojen ympärille. Tällöin ajatukset (ja tunteet) on suunnattu negatiivisesti: suruun (tämä on loppuelämäni), säälittelyyn (tuokaan pusero ei enää ikinä mahdu minulle) ja kenties pettymykseen (miksi annoin itseni repsahtaa - taas). Kuvittele, miltä sinusta tuntuu tuossa tilanteessa? Kenties seuraavalta: toivottomuus, kaikki toivo on mennyttä - en voi tälle enää mitään? Itseinho ja epäonnistuminen voivat syödä itsetuntoa - enkö minä edes tähän pysty? Luuletko, että tuossa tilanteessa on helppo kaivaa lenkkarit kaapista ja lähteä lenkkipolulle tai edes ajatella pystyvänsä joskus siihen? Luulen, että todennäköisimmin itsesäälin ja -syytösten keskellä löytää itsensä jääkaapilta santsaamasta illan lämmintä ruokaa tai napostelemassa pikkuhiljaa.


Tässäkin tilanteessa ajatukset on mahdollista kääntää positiiviseen suuntaan. Esimerkiksi:
- olen terve (mikään ei estä minua aloittamasta uudelleen lempiharrastustani, kiitollisuus, toivo ja usko mahdollisuuksiin)
- miltäs se tuntuikaan, kun olin ihannepainossani (= on osannut tehdä sen aiemmin, onnistumisia, tunne siitä, miltä silloin tuntui => tämän ei ole mahdotonta)


Verrattuna ensimmäiseen esimerkkiin olo on takuuvarmasti huojentuneempi, toiveikkaampi ja energisempi! Jo näiden avulla mieleen voi nousta konkreettisia ja motivoivia asioita sekä ajatus siitä, millainen on unelmien minä ja miten sen voi saavuttaa.

Kirjallisuutta:
Rhonda Byrne, The Secret
Michael Losier, Vetovoiman salaisuus

I can turn a downward spiral upward
As you focus on the best of what you do have, even if it only is a small part of your experience, Law of Attraction will now bring you more of the essence of that. And so, you can replace a "downward spiral" with a fast-moving "upward spiral" by simply directing your thoughts more to things you do want.


Within 60 days it can be mine
As you give thought to your future - that may be ten years or 60 days away - you begin prepaving. And then as you move into those prepaved moments, and as that future becomes your present, you fine-tune it by saying, This is what I now want - and all of those pre-paved thoughts will fit together to bring you precisely the experience that you now want to live.
by Esther & Jerry Hicks

maanantai 5. syyskuuta 2011

Juoksuohjelma vko 12: harjoitukset 34-36


Ohi on! Juoksuohjelmani, jonka tavoitteena oli 12 vkon jälkeen kyetä juoksemaan yhtäjaksoisesti 10km / 60 min, päättyi tänään;D!

Uskomatonta, että kykenin tähän - pitkäjänteisyys kun ei kuulu luonteenpiirteisiini (paitsi kutoessa). Tässä, niinkuin minkä tahansa uuden opettelussa, pätee vanha sääntö: malta viikko, malta kaksi, ja pikkuhiljaa uuden opettelussa tulee positiivisia kokemuksia, jotka motivoivat jatkamaan. Onnistumisen elämykset kasvattavat itsetuntoa ja innostavat jatkamaan. Siitä kun tajuaa, että pystyy johonkin, mihin ei oskaan ajatellut pystyvänsä saa kummasti voimia!

1.harjoitus
5min kävely, 20 min hölkkä, 2 min kävely, 20 min kohtuuvauhtista juoksua,2 min kävely
Aika: 47min 40s, matka 6.82 km, avg spd 8.58 km/h, max spd 11.79 km/h

2. harjoitus
5min kävely, 30 min hölkkä, 2 min kävely, 5 min kohtuuvauhtista juoksua,2 min kävelyä
Aika: 43m 43s, matka 6.07 km, avg spd 8.32 km/h, max spd 11.50 km/h

3. harjoitus
5 min kävely, 60 kohtuuvauhtista juoksua
Aika: 1h 5m, matka 8.74 km, avg spd 7.96 km/h, max spd 10.52 km/h
Fiilikset: Tämä oli viimeinen 12 vkon ohjelman harjoituksista. Yhtäjaksoista juoksua tunnin verran! Aloitin rauhallisesti ja sain hyvän rytmin päälle. Lopussa otin jopa pienen loppukirin, voimia riitti vielä;) Illan pimetessä sai rauhassa puhista lenkkipolulla. Onneksi sentään en ollut ihan yksin, sillä ilta yhdeksän jälkeen alkaa jo näin syyskuussa olla säkkipimeää...!