22. raskausviikko

Tänään on ollut ihana, aurinkoinen ja rauhallinen äitienpäivä! Minulle mm. leivottiin suussa sulavaa mustikkapiirakkaa (oma toiveeni), NAM! Vähemmän rauhallinen osio päivästä oli pienoinen siivousrupeama, asuntonäytössä käyminen ja huuto.netissä hullaantuminen (kerron myöhemmin).

Vielä viime viikolla kutsuin masuasukkia työnimellä "Sohvi", mutta jo tiistain rakenneultrassa varmistui, että odottamamme tulokas on poika. Olemme kertoneet asian esikoiselle sekä isovanhemmille ja julistin asian jo täällä blogissakin, joten en ole taikauskoinen asian suhteen;) Tuntuu itseasiassa jotenkin "luontevalta", että perheeseen tulee toinen poika?! Tyttären kasvattaminen olisi ollut varmasti erilainen kokemus. No, voivathan kaksi poikaakin olla täysin toistensa vastakohtia, joten katsotaan mitä tuleman pitää. Toisaalta, voihan olla, että kätilö tulkitsi jotain väärin?

22. raskausviikko alkaa
"Pojun" paino: 400 g, pituus päästä peppuun (CRL): 17,5 cm ja koko pituus: 26 cm.

"Tämän viikon alussa sikiö on 19 viikkoa vanha. Se on erittäin aktiivinen ja sillä on yhä paljon tilaa kohdussa. Tunnet todennäköisesti suuren osan liikkeistä muttet kaikkia. Nyt kun sikiö jo nukkuukin, päivärutiinisi alkaa pyöriä tämän aikataulun ympärillä.


Vaikka sikiö on kasvanut paljon, on se kovin laiha ja hento, koska sen rasvakerros ei ole vielä kovin paksu. Sikiö jatkaa hengitysharjoitusten tekemistä; se vetää lapsivettä keuhkoihinsa ja ”hengittää” sen sitten ulos. Koska se on täysin lapsiveden ympäröimä, ovat liikkeet sulavampia kuin syntymän jälkeen. Silloin painovoima tekee osan liikkeistä mahdottomiksi koska lihakset eivät ole tarpeeksi vahvoja. Kohdussa sen sijaan lapsi voi telmiä rauhassa tekemällä kuperkeikkoja, nyrkkeillä ja potkia kovia potkuja!"


Vaikka istukka rakenneultran mukaan sijaitseekin takana, en juurikaan tunne "pojun" liikkeitä. Välillä jotain möyrintää, mutta ei paljoa. Sama kokemus oli 1.raskaudessakin ja kätilön mukaan tämä on hyvin yksilöllistä. Kohtu vain on "tilava" ;)

Mikä nimeksi?
Aamupäivällä käytimme mustikkapiirakan valmistumisen ajan melkeinpä siihen, että pyörittelimme erilaisia nimivaihtoehtoja miehen kanssa. Jo vuonna 2005, ennenkuin esikoisestakaan oli mitään tietoa, meillä oli kaksi pojan nimeä vahvasti mielessä. Toinen nimistä on nyt käytössä ja kun uusikin tulokas näyttäisi olevan samaa sorttia, niin mietimme, tuntuisiko tuo kauan sitten miettimämme nimi vielä ok:lta. Minusta kyllä, mutta mies vähän empi, sillä ilmeisesti hänen jollakin työkaverillaan on paljastunut olevan saman nimiset pojat. Höh!

Nimikriteerejä meillä on vaikka muille jakaa;) Nimen valintaan vaikuttavat tietysti paljon omat mieltymykset -  mikä kuulostaa omaan korvaan hyvältä. Yhtälailla, jos vaikka aikanaan koulussa on ollut joku tylsä tyyppi, niin on aika epätodennäköistä, että valitsisi lapselleen saman nimen. Nimi on minun mielestäni vahvasti tunneasia ja se omalla tavallaan kiteyttää myös kantajansa persoonaa. Haluamme myös valita nimen, josta ei tehdä erilaisia muunnoksia tai väännöksiä. Perheessämme lisäpohdintoja aiheuttaa kaksikielisyys, sillä haluamme, että nimi on luonteva sekä suomen- että ruotsinkielisten suussa.

Jos nimen miettiminen tulokkaalle on ajankohtainen, kannattaa tsekata vaikkapa tämä sivusto: Suosituimmat nimet Suomessa syntymävuoden mukaan (Tilastokeskus), sivulla myös linkkejä muiden maiden vastaaviin listauksiin!