lauantai 12. toukokuuta 2012

Hip, hop ja liikkumaan

Olen lapsesta saakka vihannut juoksemista, traumat koulun liikuntatunnilta ja niin edelleen... Parin vuoden ajan kypsyttelin ajatusta "jospa minäkin", sillä mikä olisi helpompaa, kuin kotiovelta lenkille lähteminen? Ei tarvitsisi erikseen "lähteä" minnekään salille vaan treeni alkaisi käytännössä lähes samantien kun saa lenkkarit jalkaansa. Sen lisäksi olin vakuuttunut juoksuharjoittelun terveysvaikutuksista.

Viime vuonna toteutin tämän henkilökohtaisen haasteen ja opettelin suurella innolla, ja hyvin tuloksin, juoksemaan. Noudatin ohjelmaa, jonka päätteeksi juoksin 10km/60 min vaivattomasti. Syksyllä alkoi neljän kuukauden sairastelukierre, jonka aikana en uskaltanut, enkä voinutkaan, liikkua kauppareissua kummemmin. Se vei terän liikkumisesta ja kuukausien työn tulokset myös! Tervehdyttyäni hommasin vuoden vaihteessa hienot talvelenkkarit, joilla kelpaisi aloittaa harjoittelu uudestaan. Kävin parisen viikkoa kävely- ja sauvalenkeillä ja joitain kertoja kokeilin juoksuintervalliharjoituksiakin. Ihmettelin, kun juoksu ei luistanut, tuntui t-o-d-e-l-l-a inhottavalta. En osaa edes kuvailla tunnetta sen tarkemmin, mutta se ei yksinkertaisesti tuntunut "oikealta" vaikkei mihinkään kropassa varsinaisesti sattunutkaan!? Johtuiko tämä kuukausien tauosta, pakkaskelistä, vai mistä?
*) Ohjelman etenemisestä voi lukea juokseminen, juoksuharjoittelu ja juoksuohjelma tageillä tämän blogin tagipilvestä.

Päivä kerrallaan
Jokunen viikko tämän jälkeen vahvistui iloinen uutinen: olen raskaana! Päätin, että en pingota enkä ota stressiä liikkumisesta tai sen vähyydestä. Menen eteenpäin päivä kerrallaan, siten miten hyvältä tuntuu. En ole Super-Marjo enkä äiti, joka juoksee päivää ennen synnytystä maratonin - eikä minun tarvitsekaan olla.

Tämän raskauden aikana etomista ja huonoa oloa oli n. raskausviikolle 11. Esikoista odottaessa tunsin raskauden vain vatsan kasvamisesta, muita oireita ei ollut. Tällä kertaa on pitänyt syödä (puputtaa) ja juoda tasaiseen tahtiin, jottei huono olo ota valtaansa. Talvipimeällä ensimmäisen kolmanneksen aikana en iltaisin paljoa jaksanut evääni nostaa. Suolainen ja makea maistuivat kyllä molemmat;)

Raskaanakin voi liikkua;)

Raskaana oleville naisille suositellaan liikuntaa, koska hyvä fyysinen kunto ehkäisee raskausdiabetesta ja muita raskausajan terveysongelmia. Säännöllisen liikunnan voi aloittaa myös raskauden aikana. Hyviä urheilulajeja odottavalle äidille ovat muun muassa kävely, juoksu, pyöräily, hiihto ja uinti. Raskauden keskivaiheen jälkeen tulisi välttää tapaturma-alttiita lajeja, joissa kohtu joutuu rasituksen kohteeksi tai hölskyy voimakkaasti.

Lumien sulaessa ja auringon paistaessa on minunkin ollut helpompi saada itseni ylös, ulos ja lenkille! Esikoinen on myös innokkaasti opetellut "ison pojan pyörällään" polkemista, joten lenkkikaverikin on ollut ns. omasta takaa.


*) Raskauden aikainen liikunta tulee lopettaa, jos emättimestä tulee veristä vuoroa, ilmaantuu huimausta, päänsärkyä, sikiön liikkeet vähenevät tai kohtu alkaa supistella voimakkaasti.


Musiikki antaa lisää voimia
KuntoPlussan sivuille oli ilmestynyt tänään juttu, jossa kerrottiin, että nimenomaan naisten harjoittelussa musiikilla on harjoittelua parantava vaikutus. Tutkijat eivät osanneet selittää sukupuolten välistä eroa, sillä testiin osallistuneisiin miehiin musiikki ei vaikuttanut.

Minun on helppo yhtyä tämän tutkimuksen tuloksiin! Yksi parhaista vauhdittajistani juoksuharjoittelussa oli nimenomaan musiikki! Oikeanlainen musiikki auttoi keskittymään ja rytmittämään juoksun ja askeleet.

Löysin harjoitteluni alkuvaiheessa amerikkalaisen sivuston www.motiontraxx.com, jonka kautta voi ladata ammatti-dj:n asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä kokoamia treenisettejä. Ja tämä kaikki täysin ilmaiseksi!!!!!!! Sivuilta löytyy eripituisia ja intensiteetillä ladattuja ohjelmia haluaa sitten treenata puolimaratonia tai 5 km lenkkiä varten. Kannattaa kokeilla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja? Kokemuksia? Puolesta? Vastaan?