HCR oli mahtava elämys:)
Olen pariin otteeseen yrittänyt runoilla tänne blogiini Helsinki City Runista (HCR), mutta ilmeisesti uusi explorer-versio on aiheuttanut ongelmia, ja hienot päivitykseni eivät tallentuneet.. parin yrityksen jälkeen tuskastuin, ja nyt on sitten ollut taas pidempi tauko.. siispä... uusi yritys!
Perjantaina 6.5. kävin hakemassa osallistujapaketin Kisahallilta. Sain kirjekuoren, jossa oli juoksunumeroni, sen kiinnityshakaneulat sekä lenkkarinnauhoihin kiinnitettävä ajanotto-chip ja HCR-juoksupaita. Kisahalli oli täynnä erilaisia juoksuun ja urheiluun erikoistuneita palveluntarjoajia ja parilta ständiltä kävin tekemässä ostoksiakin HCR-hintaan. Täytyy myöntää, että seuraavan päivän tapahtuman odotus nousi aika monella asteella!
Aurinkoinen Helsinki antoi parastaan HCR-päivänä! Päivä oli upea, ihmiset hyvällä mielellä ja porukkaa riitti reitin varrella kannustamassa;) Tavoitteeni oli selvitä 21.1 km matkasta hyvissä voimissa ja etukäteen päätin, että mikäli tulee vastoinkäymisiä, niin en puske tahdonvoimalla läpi, vaan jätän suosiolla kesken.
Juoksukoulussa oli varoiteltu, että maratonista ja ½-maratonista kroppa saattaa toipua jopa viikkoja mikäli tankkaus ja harjoittelu ei osu kohdilleen.. Tästä hieman säikähtäneenä mietin koko HCR:lle osallistumista koska pelkäsin, että koko kesä menee "toipumiseen"! Onneksi näin ei käynyt, vaikka täytyy tietenkin sanoa, että valmistautumiseni oli amatööriluokkaa...;)
Reitti, yms. tietoa löytyy HCR-sivuilta.
Valmistautuminen ja itse puolimaraton
Viimeisen viikon aikana tein ainoastaan pari kevyttä & lyhyttä kävelylenkkiä, en tankannut hiilareita tai muutakaan, vaan söin säännöllisesti & normaalisti. HCR päivänä söin puuroaamiaisen ja (muistaakseni) normilounaan, sillä olin vimeisessä lähtövuorossa klo 15.50 (ensimmäinen ryhmä klo 15). Menin Helsinkiin lähtövalmiina bussilla taskuissani iPod (& pelastajani Motion Traxx), bussilippu, 10€ käteistä ja 1 Maxim- energiageelipussi.
Matkan aikana oli 3-4 Gatorade -juomapistettä joista nappasin mukaan energiajuomaa ja vettä. Koska päivä oli todella helteinen, jälkikäteen voi sanoa, että olisi pitänyt aloittaa vesitankkaus jo pari päivää aikaisemmin ja juoda juomapisteiltä vain vettä.. Viimeisimmässä Juoksija-lehdessä oli juttu erilaisista energiageeleistä ja -juomista, ja useimpien geelien käytön yhteydessä kannattaa ennemmin juoda vettä jotta ei tule liikaa joitain tiettyjä aineita.. No, en ole vielä verrannut tuon Maximin ravintoaineita lehden juttuun, joten tämä vain epätieteellisenä johtopäätöksenä, mikä lehtijutusta jäi.
Alexander Stubb, ulkoministerimme, on tunnettu urheilumies ja osallistui myös HCR:lle. Hän tsemppasi puheessaan osallistujia ja kehotti puskemaan viimeiset, vaikeimmat 5 kilometriä suomalaisella sisulla loppuun. No, minulle vaikeimmat kilometrit olivat 2-4 km ja 7-9 km! Hullua, mutta totta! En tiedä miksi, mutta näin oli! Tosin viimeiset viitisen kilometriä olivat aikamoista tuskaa hetkittäin, kun oikean puoleinen nivunen / lonkka (vaikea maallikon paikantaa) alkoi oireilla. Ei niin, että olisi pitänyt pysähtyä, mutta tuntui kuitenkin.
Matka taittui neljän Motion Traxx -podcastin avulla kävellen ja hölkäten. Intervallien avulla kroppa pääsee välillä toipumaan ja keräämään voimia ja sitten jaksaa taas kummasti;D
Lopussa uuden karhea Suuntoni teki tenät ja jostain syystä (?!) ajanotto meni autopauselle! Kävelin loppumatkaa kaikessa rauhassa ja kun kolmatta kerta sykemittarin taulu näytti samaa aikaa tajusin, että ajanotto on pysähtynyt ja alkaa olla kiirus stadionille, jos mielii ehtiä 3 tunnin sisään maaliin! Onneksi voimia oli vielä jäljellä ja tein maalialueella loppukirin;)! Maalin vieressä digitaalisessa kellotaulussa lukemat muuttuivat vinhaan tahtiin: 2:59,34, 2:59,35, jne. Loppuaikani oli 2:59,46 - hilkulle jäi, mutta ajoissa maalissa!
En ole koskaan kilpaurheillut, mutta täytyy kyllä sanoa, että oli sanoinkuvaamaton fiilis ohittaa maalilinja! Kaikki onnittelivat vilpittömästi ja sain mitalin;) JEE!! siis minä!
Stadionilla jaettiin banaaneja, juotavaa, energiapatukoita, kahvia, jne. ja jäinkin joksikin aikaa nautiskelemaan tunnelmasta ja fiilistelemään nurmikolle.
Elämää HCR:n jälkeen
Seuraavana päivänä oli äitienpäivä ja hyvillä mielin söin perheen miesten valmistamaa täytekakkua;) Jalat olivat hieman jäykät, mutta muuten ihan ok. Kaksi päivää HCR:n jälkeen oikean jalan jalkapohjan ulkosyrjä kipeytyi yht'äkkiä niin, että kykenin vain nilkuttamaan säälittävästi;( Kun kipu oli kova keksin kokeilla hommaamiani Foot Balance - pohjallisia tavallisissa kävelykengissä töissä ja kipu jäi pois! Sen jälkeen olen säntillisesti pitänyt pohjallisia lenkillä ja välillä töissäkin jos korkokenkien kanssa jalkaa alkaa aristaa.
Jututin juoksukoulun vetäjiin kuuluvaa fysioterapeuttia ja hän arveli tuon kipeytymisen, sekä pitkän rasituksen aikana tulleen nivusen/lonkan kipeytymisen liittyvän yhteen. Tuota asiaa pitää kyllä selvittää vielä, mutta toistaiseksi pärjään näin.
Perjantaina 6.5. kävin hakemassa osallistujapaketin Kisahallilta. Sain kirjekuoren, jossa oli juoksunumeroni, sen kiinnityshakaneulat sekä lenkkarinnauhoihin kiinnitettävä ajanotto-chip ja HCR-juoksupaita. Kisahalli oli täynnä erilaisia juoksuun ja urheiluun erikoistuneita palveluntarjoajia ja parilta ständiltä kävin tekemässä ostoksiakin HCR-hintaan. Täytyy myöntää, että seuraavan päivän tapahtuman odotus nousi aika monella asteella!
Aurinkoinen Helsinki antoi parastaan HCR-päivänä! Päivä oli upea, ihmiset hyvällä mielellä ja porukkaa riitti reitin varrella kannustamassa;) Tavoitteeni oli selvitä 21.1 km matkasta hyvissä voimissa ja etukäteen päätin, että mikäli tulee vastoinkäymisiä, niin en puske tahdonvoimalla läpi, vaan jätän suosiolla kesken.
Juoksukoulussa oli varoiteltu, että maratonista ja ½-maratonista kroppa saattaa toipua jopa viikkoja mikäli tankkaus ja harjoittelu ei osu kohdilleen.. Tästä hieman säikähtäneenä mietin koko HCR:lle osallistumista koska pelkäsin, että koko kesä menee "toipumiseen"! Onneksi näin ei käynyt, vaikka täytyy tietenkin sanoa, että valmistautumiseni oli amatööriluokkaa...;)
Reitti, yms. tietoa löytyy HCR-sivuilta.
Valmistautuminen ja itse puolimaraton
Viimeisen viikon aikana tein ainoastaan pari kevyttä & lyhyttä kävelylenkkiä, en tankannut hiilareita tai muutakaan, vaan söin säännöllisesti & normaalisti. HCR päivänä söin puuroaamiaisen ja (muistaakseni) normilounaan, sillä olin vimeisessä lähtövuorossa klo 15.50 (ensimmäinen ryhmä klo 15). Menin Helsinkiin lähtövalmiina bussilla taskuissani iPod (& pelastajani Motion Traxx), bussilippu, 10€ käteistä ja 1 Maxim- energiageelipussi.
Matkan aikana oli 3-4 Gatorade -juomapistettä joista nappasin mukaan energiajuomaa ja vettä. Koska päivä oli todella helteinen, jälkikäteen voi sanoa, että olisi pitänyt aloittaa vesitankkaus jo pari päivää aikaisemmin ja juoda juomapisteiltä vain vettä.. Viimeisimmässä Juoksija-lehdessä oli juttu erilaisista energiageeleistä ja -juomista, ja useimpien geelien käytön yhteydessä kannattaa ennemmin juoda vettä jotta ei tule liikaa joitain tiettyjä aineita.. No, en ole vielä verrannut tuon Maximin ravintoaineita lehden juttuun, joten tämä vain epätieteellisenä johtopäätöksenä, mikä lehtijutusta jäi.
Alexander Stubb, ulkoministerimme, on tunnettu urheilumies ja osallistui myös HCR:lle. Hän tsemppasi puheessaan osallistujia ja kehotti puskemaan viimeiset, vaikeimmat 5 kilometriä suomalaisella sisulla loppuun. No, minulle vaikeimmat kilometrit olivat 2-4 km ja 7-9 km! Hullua, mutta totta! En tiedä miksi, mutta näin oli! Tosin viimeiset viitisen kilometriä olivat aikamoista tuskaa hetkittäin, kun oikean puoleinen nivunen / lonkka (vaikea maallikon paikantaa) alkoi oireilla. Ei niin, että olisi pitänyt pysähtyä, mutta tuntui kuitenkin.
Matka taittui neljän Motion Traxx -podcastin avulla kävellen ja hölkäten. Intervallien avulla kroppa pääsee välillä toipumaan ja keräämään voimia ja sitten jaksaa taas kummasti;D
Lopussa uuden karhea Suuntoni teki tenät ja jostain syystä (?!) ajanotto meni autopauselle! Kävelin loppumatkaa kaikessa rauhassa ja kun kolmatta kerta sykemittarin taulu näytti samaa aikaa tajusin, että ajanotto on pysähtynyt ja alkaa olla kiirus stadionille, jos mielii ehtiä 3 tunnin sisään maaliin! Onneksi voimia oli vielä jäljellä ja tein maalialueella loppukirin;)! Maalin vieressä digitaalisessa kellotaulussa lukemat muuttuivat vinhaan tahtiin: 2:59,34, 2:59,35, jne. Loppuaikani oli 2:59,46 - hilkulle jäi, mutta ajoissa maalissa!
En ole koskaan kilpaurheillut, mutta täytyy kyllä sanoa, että oli sanoinkuvaamaton fiilis ohittaa maalilinja! Kaikki onnittelivat vilpittömästi ja sain mitalin;) JEE!! siis minä!
Stadionilla jaettiin banaaneja, juotavaa, energiapatukoita, kahvia, jne. ja jäinkin joksikin aikaa nautiskelemaan tunnelmasta ja fiilistelemään nurmikolle.
Elämää HCR:n jälkeen
Seuraavana päivänä oli äitienpäivä ja hyvillä mielin söin perheen miesten valmistamaa täytekakkua;) Jalat olivat hieman jäykät, mutta muuten ihan ok. Kaksi päivää HCR:n jälkeen oikean jalan jalkapohjan ulkosyrjä kipeytyi yht'äkkiä niin, että kykenin vain nilkuttamaan säälittävästi;( Kun kipu oli kova keksin kokeilla hommaamiani Foot Balance - pohjallisia tavallisissa kävelykengissä töissä ja kipu jäi pois! Sen jälkeen olen säntillisesti pitänyt pohjallisia lenkillä ja välillä töissäkin jos korkokenkien kanssa jalkaa alkaa aristaa.
Jututin juoksukoulun vetäjiin kuuluvaa fysioterapeuttia ja hän arveli tuon kipeytymisen, sekä pitkän rasituksen aikana tulleen nivusen/lonkan kipeytymisen liittyvän yhteen. Tuota asiaa pitää kyllä selvittää vielä, mutta toistaiseksi pärjään näin.
Jälkimietteitä
Jossain vaiheessa mietin, olisiko pitänyt aktiivisemmin kysellä onko tuttuja osallistumassa tai saisinko jonkun innostumaan mukaan tapahtumaan. Minulle kuitenkin sopi parhaiten se, että sain mennä 100% omaa vauhtiani ja omaan tahtiini. Jos olisin ollut jonkun toisen kanssa, olisin todennäköisesti yrittänyt puskea itseäni liian lujaa, jotta en olisi hidastanut toisen menoa. Hyvässä lykyssä koko homma olisi jäänyt kesken...
Heippa, ja onnittelut reilun vuoden takaisesta puolikkaastasi. Olen itse ottamassa ensimmäistä kertaa omaan puolikkaaseen ensi kuussa ja pohdinkin nyt mitä teen geelin kanssa, ottaako vai eikö ottaa. Käytitkö omaa geeliäsi puolikkaan aikana tai koetko näin jälkeenpäin sitä tarpeelliseksi puolikkaalle? :)
VastaaPoista