tiistai 25. tammikuuta 2011

How to find calm in a storm?

Kiireinen elämä - siinä se lyhykäisyydessään..! On keskityttävä olennaiseen ja karsittava ympäriltä asioita, tekemisiä ja joskus jopa ihmisiä, jotta siinä onnistuu.

Tällä hetkellä hyvinvointiprojektini (nyt aloitusvaiheessa projekti, myöhemmin business as usual!) voi mainiosti! Joka tuutista tulee tietoa ja vinkkejä hyvinvointiin ja painonhallintaan. Lehdet, televisio, netti ja keskustelut ystävien kanssa pyörivät näin tammikuussa yhden ja saman teeman ympärillä. Olen ahminut viimeisintä tietoa ja onnistujien haastatteluja eri lähteistä ja tuntenut saavani niistä tsemppiä - hyvä niin!

Näiden parin hiljaisen blogi-viikon aikana olen seurannut omia ohjeitani (ed. post). Tein elämäntilanteen kartoituksen, joka paljasti hyvinvoinnin olevan osa-alue, johon toivon eniten parannusta. Tuntuu, että olin ehkä tällä kertaa jopa hieman 'inhorealistinen' kartoitusta tehdessäni. Yleensä minulla on kaikki aina "ihan hyvin". Nyt otin selkeästi kantaa koko asteikolla! Useat elämänalueet ovat suoraan sidoksissa painonhallintaan. mm. terveys, hyvinvointi, ulkonäkö ja itsetunto. Eli vaikuttamalla yhteen, voin itseasiassa vaikuttaa useaan eri alueeseen! Hienoa;)

Tein kartoituksen jälkeen kirjoitustehtävän ja yllätyin itsekin, miten paljon tekstiä tuli. Ohhoh, suorastaan vuodatus! Kerros kerrokselta purkautui asioita, joita en yleensä äsano ääneen tai sen kummemmin mieti (kun kaikki on aina 'hyvin').

Ajatuksemme ohjaavat elämäämme
Jos esimerkiksi ajattelet, että "en kuitenkaan onnistu pudottamaan painoa" on tappiomieliala jo valmiiksi vetänyt olkapäät alas ja mielen matalaksi.Tällaiset ajatukset ovat meidän omia uskomuksiamme jotka eivät perustu mihinkään tieteelliseen tutkimukseen tai tietoon, mutta ovat meille täyttä totta. Tämän niin sanotun 'itseään toteuttavan ennustuksen' ansiosta me ihmiset helposti luovutamme jo ennenkuin ehdimme edes yrittää jotain asiaa ja meistä voi tulla alisuorittajia. Oma sisäinen puheemme lannistaa meidät kun on "turha edes yrittää"! Jos taas ajattelet "voin hyvin ja säteilen iloa" nousevat suupielet hymyyn ja hartiatkin ylös, eikö niin? Tai vertaa keskenään näitä kahta ajatusta: "minulla on kiire" ja "minulla on kaikki aika mitä tarvitsen". Ensimmäinen saa jo melkein hikikarpalot kihoamaan ohimoille, pulssin nousemaan ja suorittamisen (ja ehkä mokaamisen) päälle. Jälkimmäinen ajatus taas rauhoittaa ja auttaa tekemään mitä ikinä sitten tarvitseekaan tehdä. Niinpä kirjoitustehtävän lopuksi kirjoitin ylös itseni näköisen affirmaation, eli voimalauseen, joka muistuttaa ja kannustaa minua tavoitettani kohti. Affirmaatio kuvaa minua & millainen olen, kun olen saavuttanut tavoitteeni.

Minä osaan ja onnistun - helposti ja vaivattomasti
Konkreettiset askeleet ja toimintasuunnitelma hahmottuivat kivuttomasti ja siinä pysyminen on ollut helppoa. Viimeiset kaksi viikkoa olen pitänyt ruokapäiväkirjaa ja jättänyt makeiset ja roskaruoat kauppaan. Kahden viikon aikana tulokset pelkästään ruokailua seuraamalla ovat erittäin hyvät: -2.2kg! JIPPII! ... Syön 3 ruokaa/päivä (ja 1-2 välipalaa) ja pyrin syömään terveellisemmin kuin viimeisten parin vuoden aikana.
 
Projektini toisena päivänä lensin ulkona jäisillä portailla pahasti ja ennätin jo säikähtää, että lopputalvi menee kainalosauvojen varassa. Onneksi niin ei käynyt! Kun podin sohvan pohjalla loukkaantunutta jalkaani, mietin, että olisi aika helppo herkutella ja helliä itseään jollain makealla? Projektihan ei ollut edes kunnolla alkanut...? Keskityin jääkaapin sisällön miettimisen sijaan siihen, että on minun aktiivinen valintani koko ajan mitä teen. Eli, sen sijaan, että kiellän itseltäni karkin tai roskaruoan, valitsen itse, että syön omenan. Mikä vie minua lähemmäksi tavoitettani? Toimii kuin väärä raha!
 
Samaa ajattelua noudatin itseasiassa kymmenen vuotta sitten, kun lopetin tupakanpolton. Sen sijaan, että olisin heittänyt tupakat roskiin ja kieltänyt ne itseltäni, kannoin pari kuukautta lähes täyttä askia käsilaukussani ja joka kerta kun olisin halunnut polttaa tupakan, tein tietoisen valinnan olla polttamatta. Tämän ansiosta minua ei nähty tuskissani 5 minuuttia ennen R-kioskin sulkeutumisaikaa jonottamassa tupakkaa kertaakaan. Koska kääryleet möllöttivät laukussani tein valintoja monta kertaa päivässä, "valitsen heleän ja nuorekkaan ihon", jne. Valintaan ei liittynyt pakkoa, vaan se oli aidosti omani - tein mitä halusin. Käytin siis (tietämättäni) vetovoiman lakia ja affirmaatioita täysin intuitiivisesti ja onnistuin! Mihin ne katosivat tässä välillä...? Maailman tuuliin.. löytääkseen takaisin kotiin;)
 
Seuraavat askeleet - valmentajan vinkit (itselle):
1. Visualisoi itsesi tavoitteessa! Miltä sinusta tuntuu, kun olet saavuttanut tavoitteesi? Miltä näytät? Vahvista onnistumisentunnetta mielessäsi! Tee harjoitus usein ja nauti onnistumisen tunteesta!
2. Päivitä toimintasuunnitelmaasi tarvittaessa. Ajan kuluessa voit esim. muuttaa liikuntaohjelmaasi, kokeilla uusia ruoka-aineita tai reseptejä. Muista saavutetut etapit matkan varrella ja palkitse itseäsi sinua motivoivalla tavalla!
3. Ole itsellesi lempeä. Alkuinnostuksen jälkeen voi tulla repsahduksia. Kirkasta tavoitteesi (mitä, miksi, miten) ja palaa takaisin 'ohjelmaasi'. Muista, että repsahdus ei vie pohjaa koko siltä työltä, mitä olet tehnyt! Nyt pyritään koko lopun elämän kestävään muutokseen, joten siihen pitää kuulua myös herkuttelua ja juhlia - niinkuin elämään muutenkin, kohtuudella!

Pahoittelut lukijoille... Prosessi on erittäin henkilökohtainen ja vaikka elämääni ei sen kummempaa dramatiikkaa liitykään, niin pidän konkreettiset 'löydökset' omana tietonani ja ainoastaan paperisen muistikirjan sivuilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja? Kokemuksia? Puolesta? Vastaan?